Etä- ja hybridiryhmien ohjaamiskäytänteiden kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yhteistyöorganisaatio Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Uudenmaan Piirin kävijöiden sekä työntekijöiden kokemuksia vuorovaikutuksesta etä- ja hybriditoiminnoissa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä työvälineeksi opas etä- ja hybriditoimintoja- ja ryhmiä ohjaaville MLL:n työntekijöille sekä opiskelijoille. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten kohtaamisista voisi saada voimaannuttavia, läsnäolevia hetkiä, sillä samalla tavalla kuin talolla fyysisesti oltaessa. Näitä keinoja voisivat sitten halutessaan muutkin sote-alan ammattilaiset omissa etätoiminnoissaan hyödyntää. Tärkeänä lisänä kiinnitettiin huomioita etä- ja hybriditoimintoihin ja ryhmiin, joissa on sekä kantasuomalaisia että vieraskielisiä, heikommin suomen kieltä puhuvia ja eri taustoista tulevia kävijöitä. Opinnäytetyön lopputuloksena haluttiin luoda opas, jonka avulla sekä MLL:n työntekijät että opiskelijat voisivat kerrata ohjaajapareina ennen ryhmän/toiminnon alkua, minkälaisia seikkoja olisi hyvä huomioida moninaisessa ryhmässä ja miten työnjakoa etä- ja hybridiryhmissä olisi hyvä tehdä. Oppaan lopuksi liitettiin tulostettava muistilista ohjaajaparille, jotta sitä voitaisiin muistin virkistämiseksi käydä läpi ennen ryhmän tai toiminnan ohjaamista. Muokattava versio oppaasta jäisi MLL:n työntekijöille.

Opinnäytetyön tietoperustassa tarkastellaan etä- ja hybriditoimintoja yleisellä tasolla, selkokielen tärkeyttä, vuorovaikutustaitoja, läsnäoloa ja kohtaamista sekä voimaantumista. Tietoperustan kautta on tarkasteltu opinnäytetyön aihetta: vuorovaikutusta moninaisessa etä- ja hybridiryhmässä. Tietoperustassa on hyödynnetty aikaisempia tutkimuksia ja artikkeleita aiheesta sekä hyvää laadukasta kirjallisuutta.

Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, joka koostuu laadullisesta eli kvalitatiivisesta tutkimusosiosta sekä yhteiskehittämisestä. Menetelminä käytettiin sekä teemahaastatteluita, sähköisiä kyselyitä sekä yhteiskehittämisen työpajoja. Opinnäytetyöprosessi oli kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa järjestettiin teemahaastattelu Hakunilan lasten ja perheiden yhteisötalon kävijöille. Lisäksi lähetettiin Perhehaavi-toiminnan kävijöille ja työntekijöille, Keravan Onnilan sekä Koivukylän avoimen kohtaamispaikan työntekijöille sähköiset kyselyt. Toisessa vaiheessa koottiin kyselyiden vastaukset ja järjestettiin työpaja. Viimeisenä eli kolmantena vaiheena lähettiin opas työyhteisönjäsenille arvioitavaksi ja kerättiin muokkausehdotukset. Haastattelut toteutettiin ryhmässä teemahaastatteluna. Aineisto kerättiin teemahaastatteluiden, sähköisten kyselyiden sekä työpajan pohjalta ja analysoitiin käyttämällä laadullisen tutkimuksen sisällönanalyysiä. Lopuksi tuotos lähetettiin työelämäkumppanin eli MLL:n käyttöön.

Tulosten perusteella todettiin, että etä- ja hybriditoimintoja ohjatessa tärkeää oli tehdä selkeä työnjako ohjaajaparin kanssa. Tärkeäksi koettiin myös tarvittaessa selkokielen käyttäminen, ryhmälle alkuun tiedottaminen sen moninaisuudesta, yhteisten pelisääntöjen luominen, sekä erilaiset tavat osallistaa ja voimaannuttaa kävijöitä yksilöllisyys huomioiden. Tämän opinnäytetyön tulokset ja sen kehittämistehtävän tuotos, opas, ovat hyödynnettävissä vastaavanlaisten etä- ja hybritoimintojen ohjaamisessa. Moninaisissa etä- ja hybridiryhmissä osallistujien huomioiminen yksilöllisellä tavalla sekä selkosuomen käyttäminen vaativat erityistä tarkkaavaisuutta sekä hienovaraisuutta ryhmien ohjaajilta.

Asiasanat: ​Vuorovaikutus, selkokieli, etä- ja hybriditoiminnot, moninaisuus, opas ​