Kouluhyvinvoinnin haasteet oppilaiden näkökulmasta Kokkolan yläkouluissa

Abstract

Peruskoulu on opetussuunnitelmassa (2004) jaoteltu fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen ja pedagogiseen ympäristöön, jotka yhdessä muodostavat koulun oppimisympäristön. Niistä syntyy koulun ilmapiiri, joka osaltaan vaikuttaa kouluhyvin­vointiin. Koulussa oppilaiden hyvinvointia ovat synnyttämässä ja ylläpitämässä kaikki koulussa toimivat henkilöt. Kouluhyvinvointi käsitteenä on laaja ja moniulotteinen. Yleisimmin sillä tarkoitetaan oppilaan itse kokemaa kokonaisvaltaista hy­vinvointia koulun eri ymparistöissä. Kouluhyvinvointia kuvaa Anne Konun (2002) kehittämä koulun hyvinvointimalli, jossa koulun eri osa-alueet on jaoteltu sen mu­kaan miten ne vaikuttavat hyvinvointiin.

Opinnäytetyössämme tarkastelemme oppilaiden tietoa koulun tarjoamasta tuesta sekä sen saavutettavuudesta Kokkolan suomenkielisissä yläkouluissa 7.-9. vuosi­luokilla. Meitä kiinnosti erityisesti se, miten hyvin oppilaat tuntevat erilaiset koulun tarjoamat tukimuodot ja millaisia kokemuksia heillä niistä on. Laatimamme Webro­pol-kysely tehtiin vuoden 2013 kevään ja syksyn aikana. Vastanneita oli 1066 jois­ta tyttöjä 48,8 % ja poikia 51,2 %. Kysely toteutettiin koulupäivän aikana yhteis­työssä opettajien ja rehtorin kanssa.

Yläkoulun oppilaat tunnistavat kiitettävästi ne koulussa toimivat henkilöt, joiden kanssa he ovat säännöllisesti tekemisissa, kuten oma luokanvalvoja, opettajat, rehtori, oppilaanohjaaja ja terveydenhoitaja. Muiden koulun toimijoiden osalta tie­tämyksen taso on välttävää. Tiedossa on puutteita siinä, miten tuen piiriin pääsee, sekä siinä, mikä merkitys on kuraattorilla ja oppilashuoltoryhmällä koulun tukimuo­tojen koordinoijina. Oppilaiden mielestä heidän mielipiteensä otetaan kohtalaisesti huomioon, mutta varsinaisia osallistumisen mahdollisuuksia on vähän. Tulosten valossa oppilaiden tietoa erilaisista tukimuodoista ja tuen tarjoajista on tarpeen lisätä, esimerkiksi osallistavilla oppimismenetelmillä, kuten teemaan liittyviä oppi­tunteja järjestämallä.

The school is in the curriculum (2004) divided into physical, psychological, social and educational environment, which together make up the school's learning envi­ronment. They form the school's atmosphere, which contributes to the well-being of the school. School student's well-being is created and are maintained by all per­sons acting in the school. Well-being in school as a concept is broad and multi­dimensional. Most commonly, it refers to the student's self-perceived overall well­being at the school, in different environments. School Well-being has been de­scribed by Anne Konu (2002), who has developed the school's welfare model. In the school, the different areas have been broken down according to how they affect well-being.

In our study we look at the student's knowledge on the support provided by the school, as well as its accessibility in Kokkola's Finnish secondary schools' 7 - 9 grades. We are particularly interested in how well the students are familiar with the various forms of support provided by the school and what kind of experiences they have on them. The Webropol-questionnaire which we created was filled in 2013 during the spring and autumn. We got 1 066 respondents which 48,8 % were girls and 51,2 % were boys. The survey was conducted during the school day in coop­eration with teachers and the principal.

Secondary school students recognize extremely well at the school the people with whom they are dealing with on a regular basis, such as class teacher, teachers, principal, the student's counselor and nurse. With regard to other actors in the school the level of knowledge is only fair. These are shortcomings in their knowledge of the way how to access to the support as well as what significance a welfare officer has and what role the school's student welfare group forms as a co­ordinators. Students feel that their opinions are taken moderately into account, but the actual participation opportunities exist less. As the outcome the student's knowledge of the different interventions and support providers should be increased. It is good to take place in a participatory learning process, for example by organiz­inQ lessons related to the topic.