Mallinnus ekosysteemitoimijoiden ilmasto- ja ympäristövastuun vaikuttavuuden mittaristosta

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus on laatia mallinnus ekosysteemitoimijoiden ilmasto- ja ympäristövastuun vaikuttavuuden mittaristosta toimeksiantaja CLIC Innovation Oy:lle. Työssä kartoitettiin ekosysteemitoimijoiden toiminnan vaikuttavuuden mittariston nykytila Suomessa tällä hetkellä haastattelemalla ekosysteemitoimijoita. Mittariston mallinnuksen tausta-aineistona käytetään EU:n kestävän rahoituksen taksonomiaan liittyviä aineistoja ja EU:n rakennerahasto-ohjelmien ilmasto- ja ympäristökysymyksiä koskevia mittareita. Nämä tausta-aineistot on valittu siksi, että näiden osalta todettiin yritysvastuumittaristojen olevan jo tarpeeksi pitkälle kehittyneitä ja ne on laadittu johtavien asiantuntijoiden toimesta EU:n toimielimissä. Lisäksi on tehty suppea katsaus myös muutamaan muuhun ilmasto- ja ympäristömittaristoon.

Toiminnan mittaamisen teoria-osa tuotettiin liiketaloudellisista lähteistä, joista käsitellyt OKR- ja SMART-mallit ovat varsin yleisiä ja osittain myös päällekkäisiä. Lisäksi selvitettiin, mikä on ympäristö- ja ilmastovastuun oikeudellinen tausta. Kehitettyyn malliin valittiin toimintaperiaate, joka noudattelee EU taksonomian mukaista arviointikehikkoa. Tämän katsottiin olevan toimiva lähestymistapa siksi, että kehikkoon on valittu kuusi ylätavoitetta, jotka kattavat varsin laajasti ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät. Tavoitteenasetannan sisällä suoiteltiin käytettävän OKR- ja SMART-mallin mukaisia tavoitteenasetannan keinoja, jotta tavoitteille asetetut mittarit olisivat mahdollisimman konkreettisia, mitattavia ja motivoivia. Myös muiden lähteiden tutkiminen katsottiin hyödylliseksi, koska osoittautui, että mitattavia tavoitteita löytyy hyvin, niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijoilta. Erityisesti yritysvastuuraporteista löytyy hyvinkin pitkälle kehittyneitä mittaristoja, sillä useat yritykset ovat raportoineet ympäristöasioista vapaaehtoisesti myös vuosia ja isoimpia yrityksiä on tähän myös velvoitettu EU-lainsäädännöllä.

Tämä mallinnus toimii hyvänä lähtökohtana innovaatioekosysteemien mittaristojen kehittyvässä tutkimuksessa. Koska nykyiset mittaristot eivät huomioi ympäristö- ja ilmastoteemoja, olisi esitettyä mallia hyödyllistä testata jossain toimivassa innovaatioekosysteemissä. Mittaristoa tulisi tarkentaa ja pilotoida erilaisten ja eri toimialoilla toimivien ekosysteemien toiminnassa sen toimivuuden validoimiseksi