Muistisairaan kirurgisen potilaan ohjaus - kirjallisuuskatsaus
Vehkaranta, Kristiina (2014)
Vehkaranta, Kristiina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090813801
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014090813801
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, mitä erityispiirteitä muistisairaan kirurgisen potilaan ohjaamiseen hoitotyössä liittyy. Tavoitteena oli saada aiheesta tietoa, jota voi hyödyntää päivittäisessä potilaan ohjauksessa. Pyrkimyksenä oli löytää uusia hoitotyön menetelmiä muistisairaan potilaan ohjauksen avuksi kirurgisen hoitoprosessin kaikkiin vaiheisiin. Tämä opinnäytetyö oli osa Peijaksen sairaalan kliinisen hoitotyön kehittämishanketta.
Aineistohaut tehtiin keväällä 2014 hyödyntäen kahta suomalaista (Arto ja Medic) ja kahta kansainvälistä (Ebsco ja PubMed) viitetietokantaa. Hakuja tehtiin sanojen muisti, muistisairas, dementia, perioperatiivinen, kirurginen ja hoidonohjaus yhdistelmillä. Hauilla löytyi yhteensä 509 viitettä. Analysoitavaksi aineistoksi valikoitui ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella kuusi julkaisua.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kuvailevaa yleiskatsausta, jolla pyrittiin saamaan tiivis yhteenveto analysoiduista julkaisuista. Aineisto analysoitiin laadullisen luokittelun avulla. Analyysin tuloksena aineistosta löydettiin kolme pääteemaa: hoitokulttuuri, muistisairauden vaikutus oppimiskykyyn sekä potilasohjauksen laatu ja keinot.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että muistisairaan potilaan ohjausta kirurgisesta näkökulmasta on tutkittu vähän. Aihe tulee olemaan lähitulevaisuudessa entistä ajankohtaisempi, koska muistisairaiden osuus kirurgisista potilaista tulee nousemaan johtuen elinajanodotteen kasvusta. Hoidonohjausta tulisi kehittää aktiivisesti yksilöllisempään suuntaan huomioiden potilaalla olevat muistisairauden mukanaan tuomat kognitiiviset rajoitteet. Artikkeleiden perusteella potilasohjauksen kehittämisalueita ovat kaikkien vuorovaikutuskeinojen tehokas käyttö, kyky kuunnella potilaan sanattomia viestejä sekä potilaslähtöinen ajattelu.
Aineistohaut tehtiin keväällä 2014 hyödyntäen kahta suomalaista (Arto ja Medic) ja kahta kansainvälistä (Ebsco ja PubMed) viitetietokantaa. Hakuja tehtiin sanojen muisti, muistisairas, dementia, perioperatiivinen, kirurginen ja hoidonohjaus yhdistelmillä. Hauilla löytyi yhteensä 509 viitettä. Analysoitavaksi aineistoksi valikoitui ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella kuusi julkaisua.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kuvailevaa yleiskatsausta, jolla pyrittiin saamaan tiivis yhteenveto analysoiduista julkaisuista. Aineisto analysoitiin laadullisen luokittelun avulla. Analyysin tuloksena aineistosta löydettiin kolme pääteemaa: hoitokulttuuri, muistisairauden vaikutus oppimiskykyyn sekä potilasohjauksen laatu ja keinot.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että muistisairaan potilaan ohjausta kirurgisesta näkökulmasta on tutkittu vähän. Aihe tulee olemaan lähitulevaisuudessa entistä ajankohtaisempi, koska muistisairaiden osuus kirurgisista potilaista tulee nousemaan johtuen elinajanodotteen kasvusta. Hoidonohjausta tulisi kehittää aktiivisesti yksilöllisempään suuntaan huomioiden potilaalla olevat muistisairauden mukanaan tuomat kognitiiviset rajoitteet. Artikkeleiden perusteella potilasohjauksen kehittämisalueita ovat kaikkien vuorovaikutuskeinojen tehokas käyttö, kyky kuunnella potilaan sanattomia viestejä sekä potilaslähtöinen ajattelu.