Muistisairaan kirurgisen potilaan ohjaus - kirjallisuuskatsaus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kirjallisuuskatsauksen keinoin selvittää, mitä erityispiirteitä muistisairaan kirurgisen potilaan ohjaamiseen hoitotyössä liittyy. Tavoitteena oli saada aiheesta tietoa, jota voi hyödyntää päivittäisessä potilaan ohjauksessa. Pyrkimyksenä oli löytää uusia hoitotyön menetelmiä muistisairaan potilaan ohjauksen avuksi kirurgisen hoitoprosessin kaikkiin vaiheisiin. Tämä opinnäytetyö oli osa Peijaksen sairaalan kliinisen hoitotyön kehittämishanketta.

Aineistohaut tehtiin keväällä 2014 hyödyntäen kahta suomalaista (Arto ja Medic) ja kahta kansainvälistä (Ebsco ja PubMed) viitetietokantaa. Hakuja tehtiin sanojen muisti, muistisairas, dementia, perioperatiivinen, kirurginen ja hoidonohjaus yhdistelmillä. Hauilla löytyi yhteensä 509 viitettä. Analysoitavaksi aineistoksi valikoitui ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien perusteella kuusi julkaisua.

Tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettiin tutkimusmenetelmänä kuvailevaa yleiskatsausta, jolla pyrittiin saamaan tiivis yhteenveto analysoiduista julkaisuista. Aineisto analysoitiin laadullisen luokittelun avulla. Analyysin tuloksena aineistosta löydettiin kolme pääteemaa: hoitokulttuuri, muistisairauden vaikutus oppimiskykyyn sekä potilasohjauksen laatu ja keinot.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että muistisairaan potilaan ohjausta kirurgisesta näkökulmasta on tutkittu vähän. Aihe tulee olemaan lähitulevaisuudessa entistä ajankohtaisempi, koska muistisairaiden osuus kirurgisista potilaista tulee nousemaan johtuen elinajanodotteen kasvusta. Hoidonohjausta tulisi kehittää aktiivisesti yksilöllisempään suuntaan huomioiden potilaalla olevat muistisairauden mukanaan tuomat kognitiiviset rajoitteet. Artikkeleiden perusteella potilasohjauksen kehittämisalueita ovat kaikkien vuorovaikutuskeinojen tehokas käyttö, kyky kuunnella potilaan sanattomia viestejä sekä potilaslähtöinen ajattelu.

The purpose of this thesis was to study what issues need to be taken into consideration when educating surgical patients with memory disorders. This study was carried out as a narrative literature review. The aim was to gather information on how to improve patient education of surgical patients with memory disorders. This thesis was part of the clinical development project between Peijas Hospital and Laurea University of Applied Sciences. The literature search was carried out during spring 2014. Four different databases were used: two Finnish (Arto and Medic) and two international (Ebsco and PubMed). Key words used were memory, memory disorder, dementia, perioperative, surgical and patient education. These key words gave 509 references, from which six publications were analysed. Descriptive overview was applied in this literature review. The purpose of the review was to present an informative summary of the analysed material. As a result of the analysis three main themes were discovered: nursing culture, the impact of memory disorders on learning abilities, quality and means of patient education. This literature review showed that further research is needed. The increasing number of patients with memory disorders will change the quality of the surgical patient education. These education procedures must be modified to each patient individually. Based on the articles analysed for this thesis, the main development areas for the health care professionals are efficient use of verbal and non-verbal communication and patient-oriented practice.