Tiedolla johtamisen opintojakson kehittäminen palvelumuotoilun avulla: Kajaanin ammattikorkeakoulun ylempi AMK-koulutus

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Kajaanin ammattikorkeakoulun ylemmän ammattikorkeakoulun Tiedolla johtamisen opintojaksoa siten, että se huomio paremmin opiskelijoiden monialaisuuden ja digi-talisaation mahdollisuudet, sekä niihin liittyvät tarpeet. Palvelumuotoiluprosessin avulla oli tarkoitus tuottaa ja innovoida opintojaksolle kehitysehdotuksia. Tavoite on merkityksellinen, sillä ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n (2022) suositusten mukaan valmistuva YAMK opiskelija muun muassa edistää omaa ja yhteisönsä jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittymistä hyödyntäen eri alojen tietoa ja digitalisaation mahdollisuuksia, osaa kehittää ja johtaa monialaisia tiimejä ja työyhteisöjä, sekä edistää moninaisuuden ja saavutettavuuden toteutumista. Toimeksiantaja oli Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK). KAMK tunnetaan Suomea uudistavana korkeakouluna, joka yhdistää monialaisen osaamisen tuloksekkaaseen ja vaikuttavaan koulutukseen, sekä TKI-toimintaan (KAMK 2020).

Tutkimusstrategiana oli palvelumuotoilu ja prosessi eteni tuplatimanttimallin mukaisesti. Tuplatimantti koostuu neljästä eri vaiheesta, jotka ovat tutki, määrittele, kehitä ja toimita. Tutkimusmenetelminä käytettiin Tiedolla johtamisen opintojakson syksyllä 2021 suorittaneiden opiskelijoiden lopputehtävien sisällönanalyysiä, yhteiskehittämistyöpajoja opettajatiimin kanssa ja opiskelijahaastatteluja. Määrittelyvaiheessa muodostettiin opiskelijoista persoonat, eli opiskelijaprofiilit, ja hahmoteltiin niille palvelupolut. Toimitavaiheessa esiteltiin kehittämistehtävän lopputulos, joka oli tulevaisuuden tiekartta opintojaksolle.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin Choon (1995) tiedonhallinnan prosessimallia (information management cycle). Opiskelijoiden lopputehtävien sisällönanalyysissä tiedonhallinnan prosessimallin avulla luotiin malli, johon sisällöllisesti sopivia asioita etsittiin aineistosta. Choon mallissa on jatkuvan kehittämisen näkökulma, jossa tiedonhallinta muodostaa monivaiheisen ja vuorovaikutteisen syklin. Prosessimallia hyödynnettiin myös palvelumuotoilusuunnitelman kehittämisen tarkastelussa ja vaiheiden toteutuksessa.

Tiekartta pyrkii luomaan arvoa vastaamalla opiskelijoiden todellisiin tarpeisiin ja olemalla kokonaisvaltainen siten, että se kestävästi vastaa kaikkien sidosryhmien tarpeisiin. Tulevaisuuden tiekartan toimenpiteet on jaettu opettajatiimin ja opiskelijoiden toimenpiteisiin ennen opintojaksoa, opintojakson aikana ja sen jälkeen, sekä jatkotoimenpiteisiin. Opettajatiimille suositellaan perehtymistä Flipped Learning -menetelmään, jotta lähipäivinä voidaan syventyä teoriaan ja keskustella siitä yhdessä, sekä välipalaverien pitämistä ryhmit-täin, jotta opiskelijat samalta alalta saisivat synergiahyödyn. Opintojakson lähipäiville suositellaan monialaista ryhmätyöskentelyä, jotta opiskelijat saisivat kokemusta monialaisesta ryhmätyöskentelystä ja voisivat jakaa tietoaan. Myös digitaalisten työkalujen monipuolista käyttöä suositellaan opintojakson aikana.

The aim of this thesis was to develop the Master level knowledge-based management course of Kajaani University of Applied Sciences towards better recognition of cross-professional co-operation and the possibilities of digitalization. The objective of the service design process was to produce and innovate development proposals for the course. This is important because, according to the recommendations of the Arene ry (2022) rectors' council, a graduating Master’s degree student should promote their own and their community’s continuous learning and competence development, drawing on knowledge from different fields and opportunities of digitalization, is able to develop and manage multidisciplinary teams and work communities, and is able to promote ethically sustainable activities and the realization of ethical reflection in their different operating environments. Kajaani University of Applied Sciences is known for its’ reforms that join cross-professional knowledge to productive and effective results in education, research, and development (KAMK 2020).

The research strategy was service design and the process proceeded according to the Double Diamond model. The Double Diamond consists of four different phases, which are discover, define, develop and deliver. The research methods in use were content analysis of the final assignments, co-development workshops and semi-structured student interviews. In the define phase, student personas and customer journeys were created. In deliver phase, a future roadmap for the course was presented, which is the result of the thesis.

Choo's (1995) information management cycle was used as the theoretical framework for the thesis. Choo's model has a perspective of continuous development, where information management forms a multi-phase and interactive cycle. The information management cycle was used for the content analysis of the final assignments and for testing and implementing the service design development plan.

The road map aims to create value by responding to the real needs of students and by being comprehensive in a way that sustainably meets the needs of all stakeholders. The future roadmap is divided into teacher’s and student’s measures before, during and after the course, and follow-up measures. It is recommended that the teachers familiarize themselves with the Flipped Learning method, so that online les-sons can be spent on focusing and discussing theory. Mid-term meetings in groups are also recommended, so that students from the same field can get a synergistic benefit. Cross-professional teamwork is recommended, so that students would gain experience in it, and could share their knowledge. Versatile use of digital tools is also recommended during the course.