Sitoutuminen vanhustyöhön lähijohtamisen keinoilla
Mikkonen, Anne (2023)
Mikkonen, Anne
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090825518
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090825518
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitkä asiat vahvistavat työhön sitoutumista ja miten ne toteutuvat tämänhetkisessä työssä Vantaa -Kerava hyvinvointialueen hoiva-asumisen palveluissa, sekä kehittää työhön sitoutumista vahvistavaa lähijohtamista. Tavoitteena oli vahvistaa hoiva-asumisen henkilöstön työhön sitoutumista lähijohtamisen keinoilla.
Teoreettisessa viitekehyksessä on tarkasteltu sitoutuneisuutta, lähijohtajuutta sekä sitoutuneisuutta sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimusotteena on sovellettu toimintatutkimuksen menetelmiä. Aineisto koostuu kahdesta erillisestä aineistosta. Määrällinen aineisto kerättiin aiempien tutkimusten pohjalta laaditulla sähköisellä kyselylomakkeella Vantaa – Kerava hoiva-asumisen henkilöstöltä. Vastaukset analysoitiin Excel-ohjelmalla suorilla jakaumilla ja ristiintaulukoimalla. Vastauksissa on tarkasteltu työssä tärkeiksi koettuja asioita sekä eri taustamuuttujien merkityksiä työhön sitoutumisessa. Kehittämisosiossa toteutettiin tulevaisuusajatteluun perustuva työpaja esihenkilöille. Henkilöstökyselyn vastaukset ohjasivat tulevaisuusajattelua työpajatyöskentelyssä. Työpajan aineisto on analysoitu luokittelulla. Tulosten perusteella hyvä työilmapiiri, esihenkilön tuki ja riittävät resurssit sekä esihenkilön ja työntekijän itse kokema arvostus työtä kohtaan koetaan tärkeimmiksi työhön sitoutumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Työntekijöiden ikä, työkokemus ja ammatti vaikuttavat siihen mitkä asiat koetaan merkityksellisiksi työhön sitoutumisessa.
Tulosten perusteella Vantaa – Kerava hyvinvointialueella hoiva-asumisen henkilöstö on tyytyväisä esihenkilöltä saamaansa tukeen sekä työilmapiiriin. Resurssit koetaan kuitenkin riittämättömiksi etenkin lähi- ja sairaanhoitajien näkökulmasta. Kyselyn vastaajista suuri osa kokee esihenkilön arvostavan työtä ja yhtä moni arvostaa itse omaa työtään. Työpajassa syntyneiden materiaalien perusteella lähijohtaminen voidaan jakaa kuuteen johtamisen osa-alueeseen, joilla pystytään vahvistamaan henkilöstön työhön sitoutumista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhön sitoutumiseen voidaan vaikuttaa monella tapaa. Lähijohtamisella voidaan vahvistaa henkilöstön työhön sitoutumista kiinnittämällä huomioita yksilöllisiin tarpeisiin, ammattikohtaisiin odotuksiin, työilmapiirin johtamiseen sekä arvostavaan organisaatiokulttuuriin. Sitoutumista vahvistava lähijohtaminen lähtee itsensä johtamisen osaamisesta ja huomioi niin yksilön ja työyhteisön, kuin moninaisuuden johtamisen unohtamatta arvojen ja asenteiden johtamista. Kaiken rinnalla kulkee lisäksi verkostojohtamisen osaaminen. Jatkossa olisi hyvä selvittää lisääntyykö työhön sitoutuminen lähijohtamisen osa-alueita hyödyntämällä. Lähijohtamisen kehittämisen kannalta olisi myös merkityksellistä tutkia miten lähijohtajan oma sitoutuneisuus vaikuttaa johtamistapaan sekä henkilöstön sitoutuneisuuteen.
Teoreettisessa viitekehyksessä on tarkasteltu sitoutuneisuutta, lähijohtajuutta sekä sitoutuneisuutta sosiaali- ja terveysalalla. Tutkimusotteena on sovellettu toimintatutkimuksen menetelmiä. Aineisto koostuu kahdesta erillisestä aineistosta. Määrällinen aineisto kerättiin aiempien tutkimusten pohjalta laaditulla sähköisellä kyselylomakkeella Vantaa – Kerava hoiva-asumisen henkilöstöltä. Vastaukset analysoitiin Excel-ohjelmalla suorilla jakaumilla ja ristiintaulukoimalla. Vastauksissa on tarkasteltu työssä tärkeiksi koettuja asioita sekä eri taustamuuttujien merkityksiä työhön sitoutumisessa. Kehittämisosiossa toteutettiin tulevaisuusajatteluun perustuva työpaja esihenkilöille. Henkilöstökyselyn vastaukset ohjasivat tulevaisuusajattelua työpajatyöskentelyssä. Työpajan aineisto on analysoitu luokittelulla. Tulosten perusteella hyvä työilmapiiri, esihenkilön tuki ja riittävät resurssit sekä esihenkilön ja työntekijän itse kokema arvostus työtä kohtaan koetaan tärkeimmiksi työhön sitoutumiseen vaikuttaviksi tekijöiksi. Työntekijöiden ikä, työkokemus ja ammatti vaikuttavat siihen mitkä asiat koetaan merkityksellisiksi työhön sitoutumisessa.
Tulosten perusteella Vantaa – Kerava hyvinvointialueella hoiva-asumisen henkilöstö on tyytyväisä esihenkilöltä saamaansa tukeen sekä työilmapiiriin. Resurssit koetaan kuitenkin riittämättömiksi etenkin lähi- ja sairaanhoitajien näkökulmasta. Kyselyn vastaajista suuri osa kokee esihenkilön arvostavan työtä ja yhtä moni arvostaa itse omaa työtään. Työpajassa syntyneiden materiaalien perusteella lähijohtaminen voidaan jakaa kuuteen johtamisen osa-alueeseen, joilla pystytään vahvistamaan henkilöstön työhön sitoutumista.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että työhön sitoutumiseen voidaan vaikuttaa monella tapaa. Lähijohtamisella voidaan vahvistaa henkilöstön työhön sitoutumista kiinnittämällä huomioita yksilöllisiin tarpeisiin, ammattikohtaisiin odotuksiin, työilmapiirin johtamiseen sekä arvostavaan organisaatiokulttuuriin. Sitoutumista vahvistava lähijohtaminen lähtee itsensä johtamisen osaamisesta ja huomioi niin yksilön ja työyhteisön, kuin moninaisuuden johtamisen unohtamatta arvojen ja asenteiden johtamista. Kaiken rinnalla kulkee lisäksi verkostojohtamisen osaaminen. Jatkossa olisi hyvä selvittää lisääntyykö työhön sitoutuminen lähijohtamisen osa-alueita hyödyntämällä. Lähijohtamisen kehittämisen kannalta olisi myös merkityksellistä tutkia miten lähijohtajan oma sitoutuneisuus vaikuttaa johtamistapaan sekä henkilöstön sitoutuneisuuteen.