Verkkolaskujen aktivointi : Case Osuuskauppa KPO
Karjalainen, Jarkko (2013)
Karjalainen, Jarkko
2013
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091225639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091225639
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin Osuuskauppa KPO:lle, joka on ottanut verkkolaskut käyttöön jo vuonna 2004. Tavaran- ja palveluntoimittajia aktivoidaan parin vuoden välein verkkolaskuihin, jotta verkkolaskujen määrä saataisiin maksimoitua. Samaan aikaan asiakkaat puolestaan ilmoittavat siitä, että heidän järjestelmänsä kykenevät verkkolaskujen vastaanottoon, jolloin asiakkaiden laskutustiedot on muutettava.
Opinnäytetyön tavoitteena oli paperilaskuja lähettävien tavaran- ja palveluntoimittajien sekä verkkolaskutusta pyytävien asiakkaiden aktivoiminen verkkolaskulle. Tavoitteena oli maksimoida saapuvien ja lähtevien verkkolaskujen määrä.
Teoriaosiossa käsitellään sähköistä taloushallintoa sekä laskuja ja niiden käsittelyä. Teoriaosuuden lopussa esitellään verkkolaskut, niiden hyödyt ja rajoitteet. Lisäksi käydään läpi se, mitä yritys tarvitsee siirtyäkseen verkkolaskuihin.
Käytännön osuudessa tarkastellaan KPO:ta sekä S-ryhmää ja käydään läpi myös KPO:n taloushallinto sekä paperisten ja sähköisten laskujen käsittely. Tämän jälkeen tarkastellaan tehtyä aktivointia sekä sen tuloksia yksityiskohtaisesti. Lisäksi pohditaan, mitkä voisivat olla tulevaisuuden suunnat verkkolaskujen suhteen KPOlla.
Työn viimeinen asia on hyötyanalyysi, jonka tarkoituksena on paljastaa KPO:lle, mistä suurin osa paperilaskuista tulee. Löytyisikö toimittajista sellaista ryhmää, joka työllistää KPO:ta kaikista eniten paperilaskuin, ja voisiko niille tehdä jotakin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli paperilaskuja lähettävien tavaran- ja palveluntoimittajien sekä verkkolaskutusta pyytävien asiakkaiden aktivoiminen verkkolaskulle. Tavoitteena oli maksimoida saapuvien ja lähtevien verkkolaskujen määrä.
Teoriaosiossa käsitellään sähköistä taloushallintoa sekä laskuja ja niiden käsittelyä. Teoriaosuuden lopussa esitellään verkkolaskut, niiden hyödyt ja rajoitteet. Lisäksi käydään läpi se, mitä yritys tarvitsee siirtyäkseen verkkolaskuihin.
Käytännön osuudessa tarkastellaan KPO:ta sekä S-ryhmää ja käydään läpi myös KPO:n taloushallinto sekä paperisten ja sähköisten laskujen käsittely. Tämän jälkeen tarkastellaan tehtyä aktivointia sekä sen tuloksia yksityiskohtaisesti. Lisäksi pohditaan, mitkä voisivat olla tulevaisuuden suunnat verkkolaskujen suhteen KPOlla.
Työn viimeinen asia on hyötyanalyysi, jonka tarkoituksena on paljastaa KPO:lle, mistä suurin osa paperilaskuista tulee. Löytyisikö toimittajista sellaista ryhmää, joka työllistää KPO:ta kaikista eniten paperilaskuin, ja voisiko niille tehdä jotakin.