Biologinen nitrifikaatio ja denitrifikaatio
Apila, Jouni (2012)
Apila, Jouni
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091325759
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023091325759
Tiivistelmä
Jätevesien typpiyhdisteiden poistovaatimukset yleistyvät. Jätevesipuhdistamoilla käsittelyn tavoitteena on tai tulee olemaan joko nitrifikaatio (ammoniumtypen hapettaminen nitraatiksi) ja/tai kokonaistypen poisto (typpi saatetaan kaasumaiseen muotoon). Nykynäkemyksen mukaan kokonaistypen poistoa tullaan edellyttämään lähinnä mereen jätevetensä johtavilla puhdistamoilla sekä eräillä tietyillä vesistöalueilla.
Kemiran Oulun tutkimuskeskukselle tehdyssä opinnäytetyössä tutkittiin nitrifikaatiota ja denitrifikaatiota suolaliuoksessa ns. penkkimittakaavassa käyttäen Kaldnes- kantoainekappaleita. Työssä käytettiin hyödyksi samaan aikaan laboratoriomittakaavassa tehtyä Dl-työtä nitrifikaatio suolaliuoksessa. Kantoainekappaleiden valmistajan lupaamia kuormitusarvoja ei kuitenkaan saavutettu. Jatkuvatoimisessa kierrossa hajottajabakteerit poistuivat lietteen mukana eivätkä hyödyntäneet kantoainekappaleita.
Kemiran Oulun tutkimuskeskukselle tehdyssä opinnäytetyössä tutkittiin nitrifikaatiota ja denitrifikaatiota suolaliuoksessa ns. penkkimittakaavassa käyttäen Kaldnes- kantoainekappaleita. Työssä käytettiin hyödyksi samaan aikaan laboratoriomittakaavassa tehtyä Dl-työtä nitrifikaatio suolaliuoksessa. Kantoainekappaleiden valmistajan lupaamia kuormitusarvoja ei kuitenkaan saavutettu. Jatkuvatoimisessa kierrossa hajottajabakteerit poistuivat lietteen mukana eivätkä hyödyntäneet kantoainekappaleita.