Korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia yksinäisyydestä

Abstract

Korona vaikutti kaikkien suomalaisten elämään yli kaksi vuotta. Rajoitukset vaikuttivat erityisesti opiskelijoiden kokemaan yksinäisyyteen. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan kolme viidestä korkeakouluopiskelijasta kertoi yksinäisyyden tunteen lisääntyneen pandemian aikana. (Gissler, Isola, Kekkonen & Känkänen 2022, 167-173.)

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry:n Yhes -hankkeen kanssa. Tavoitteena oli tukea Yhes -hankkeen toimintaa yksinäisyyden ehkäisemiseksi, tutkia opiskelijoiden yksinäisyyttä ilmiönä sekä tarkastella opiskelijoiden omakohtaisia kokemuksia yksinäisyydestä. Lisäksi tavoitteena oli lisätä ymmärrystä yksinäisyydestä.

Yksinäisyyttä pohdittiin niin yksilön, yhteisön kuin yhteiskunnankin tasolla. Teoreettinen viitekehys koostui yksinäisyyteen liittyvästä kirjallisuudesta sekä raporteista. Keskeisimpiä teemoja kuvaavia käsitteitä olivat yksinäisyys, osallisuus, hyvinvointi ja korkeakouluopiskelija.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa korkeakouluopiskelijoiden kokemuksia yksinäisyydestä. Opinnäytetyön tutkimuskysymys oli: Millaisia kokemuksia Lappeenrannan korkeakouluopiskelijoilla on yksinäisyydestä koronapandemian jälkeen? Opinnäytetyön menetelmä oli laadullinen tutkimus. Aineistonkeruutapa oli sähköinen kysely. Avoimet kysymykset mahdollistivat omakohtaisten kokemusten jakamisen. Kysely toteutettiin anonyymina Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) sekä LAB-ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Kyselyyn saatiin 11 vastaajaa. Aineiston analyysi tehtiin laadullista sisällönanalyysia mukaillen.

Opiskelijoiden mielestä yksinäisyys on haluamattaan yksin olemista ja yksin omien ajatusten kanssa olemista. Yksinäisyys voi ilmetä esimerkiksi ulkopuolisuutena, sosiaalisten kontaktien puutteena, yksin olona sekä mielenterveydessä. Yksinäisyys voi olla seurausta yhteiskunnan paineesta, rohkeuden puutteesta, läheisten ihmisten puutteesta tai kokemuksesta, etteivät muut ymmärrä. Opiskelijoiden mukaan yksinäisyyttä voidaan ehkäistä toimintaan osallistumalla, löytämällä samanlaisia ihmisiä, laajemmilla mielenterveyspalveluilla sekä muut huomioimalla. Opiskelijoiden ajatukset kohtaamispaikkatoiminnasta olivat ristiriitaisia. Toisaalta kohtaamispaikan ajateltiin olevan matalan kynnyksen paikka tutustua toisiin, mutta toisaalta osallistumisen ajateltiin vaativan rohkeutta. Kyselyn mukaan kukaan vastaajista ei ollut käynyt kohtaamispaikalla.

Jatkotutkimusidea voisi olla tulosten vertaaminen esimerkiksi pääkaupunkiseudun korkeakouluopiskelijoiden kokemuksiin yksinäisyydestä. Lisäksi olisi mielenkiintoista selvittää, kuinka korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyyttä voitaisiin ennaltaehkäistä ja vähentää.

Covid-19 affected the lives of all Finnish people for more than two years. The restrictions particularly affected the loneliness experienced by students. According to the Finnish Institute for Health and Welfare (THL), three out of five higher education students reported that the feeling of loneliness increased during the pandemic. (Gissler, Isola, Kekkonen & Känkänen 2022, 167-173.)

The partner of this thesis was Yhes -project of Mieli Etelä-Karjalan mielenterveys ry. The aim was to support the project to prevent loneliness, study students’ loneliness as a phenomenon and to study students’ personal experiences of loneliness. The aim was also to build an understanding of loneliness.

Loneliness was reflected on from the perspective of the individual, the community and society. The theoretical framework consists of literature and reports associated with loneliness. The keywords that describe the main themes are: loneliness, involvement, well-being and higher education student.

The purpose of this thesis was to study higher education students’ experiences of loneliness. The research question was: What experiences higher education students of Lappeenranta have about loneliness after the Covid-19 pandemic? The thesis was made as a qualitative research. The method used was a survey. The questions were open-ended questions, so the answers would have not been simply yes or no. Open-ended questions allow the respondent to share one’s experiences. The survey was conducted anonymously to students of Lappeenranta University of Technology (LUT) and LAB University of Applied Sciences. The survey got 11 respondents.

According to the students, loneliness is being alone against your will and being alone with your own thoughts. Loneliness can appear for example as externality, lack of social contacts, being alone and in the mental health. According to the students, loneliness can be prevented by involvement, finding similar people, expanding mental health services and by considering others. The thoughts of meeting places were contradictory. On the other hand, the students thought the meeting places were accessible to meet new people. However, attending the meeting place might also take some courage. According to the survey none of the respondents have visited the meeting place.

A further research idea could be to compare the results with, for example, the experiences of loneliness among higher education students in the Helsinki metropolitan area. In addition, it would be interesting to find out how the loneliness of higher education students could be prevented and reduced.