Kohti kestävämpää asumista - Kestävyystransformaatio kiinteistönomistajan ja rakennuttajan näkökulmasta

Abstract

Luonnonvarojen ylikuluttaminen ja ilmastonmuutos haastavat nykyistä talousjärjestelmää, jatkuvaa talouskasvun tavoittelua ja kaikkea liiketoimintaa. Opinnäytetyö luo suuntaviivoja tulevaisuuden kestävästä asumisesta vuoteen 2040. Työn tavoitteena on kannustaa kiinteistö- ja rakennus-alaa seuraamaan systemaattisesti kestävyyden teemoja sekä rohkaista riittävän nopeisiin toimenpiteisiin kohti entistä kestävämpää asumista. Opinnäytetyö tukee alan kestävyystransformaatiota sekä kestävyyden teemojen nostamista osaksi normaalia arkea ja asumista. Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:lle, ja opinnäytetyö on suunnattu koko kiinteistö- ja rakennusalalle. Ensisijaisena kohderyhmänä Raklin jäsenyritykset, jotka ovat kiinteistönomistajia tai rakennuttajia.

Opinnäytetyön tutkimuksellisena tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat keskeisimmät muutosajurit vuoden 2040 kestävässä asumisessa sekä millaisia tarpeita ja vaatimuksia asumiselle on tulevaisuudessa, erityisesti rakennuttajan (uudis- ja korjaus-) ja kiinteistönomistajan näkökulmista. Työssä luotiin kaksi kestävän asumisen skenaariota vuoteen 2040. Toinen skenaarioista on niin sanottu ”business as usual” (BAU), joka kuvaa tilannetta, jossa suuria muutoksia alalla ei tapahdu lähitulevaisuudessa. Toisella skenaariolla on tavoiteltu kestävän asumisen toivottavaa tulevaisuutta. Skenaariotyön tueksi toteutettiin kahden kierroksen Delfoi-tutkimus ja skenaariotyöpaja toteutettiin Delfoi-kierrosten välissä. Delfoi-tutkimuksen jälkeen toteutettiin vielä määrällinen kysely suoraan asumisen kokemusasiantuntijoille sosiaalisen median kautta. Määrällisen kyselyn tarkoitus oli tuoda asukasnäkökulmaa Delfoi-tutkimukseen osallistuneiden asiantuntijoiden näkemyksien rinnalle ja hakea vahvistusta kehittämishankkeen tuloksiin.

Tulevaisuuden kestävän asumisen teemoina tietoperustassa korostuivat energiatehokkuus, hiilineutraalius, kiertotalous, lainsäädäntö ja muu normiohjaus. Kehittämisosuudessa esille nousevat kulttuuri- ja asennemuutoksen jatkumisen tärkeys kohti entistä kestävämpää asumista sekä asukkaiden vaatimustason ja tietoisuuden lisääntyminen kestävyyteen liittyen. Myös muuntojoustavuus, yksilöllisyys, asumisen palvelut, resilienssi ilmastonmuutoksen seurauksille sekä luonnonläheisyys ovat osa tulevaisuuden kestävää asumista. Keskeisimmässä roolissa ovat kuitenkin riittävän suuret ja nopeat toimet, joita on tehtävä yhteistyöllä ja pitkäjänteisesti kohti entistä kestävämpää asumista.

Opinnäytetyön tulokset ovat saman suuntaisia aikaisemman tutkimuksen kanssa. Kestävään asumiseen ei ole olemassa yhtä tiettyä ratkaisua, vaan paljon erilaisia vaihtoehtoja. Kestävyyden eteen tarvitaan kiinteistö- ja rakennusalalla nopeita ja riittävän suuria toimia. Kestävyys ei voi olla enää ylihintainen kilpailuetu, vaan kestävyyden tulee olla osa asumispalvelua ja uusi normaali. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä yli toimialarajojen sekä erilaisia hintatukemisen keinoja, jotta kestävyys olisi tulevaisuudessa automaattista sekä myös taloudellisesti kannattavaa ja kestävää. Asumisen tulee olla tulevaisuudessa kohtuuhintaista ja kestävää samanaikaisesti.