Ensisynnyttäjän pelot

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja antaa tukea neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden henkilökunnalle, kohtaamaan synnytyspelosta kärsiviä ja kehittämään pelon hoitoa neuvoloissa ja sairaalassa. Tämän tiedon avulla hoitaja pystyisi auttamaan luotettavammin, asianmukaisemmin ja ajankohtaisemmin pelokasta ensisynnyttäjää.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensisynnyttäjien pelkoja ja mistä pelot johtuva. Tarkoituksena on myös selvittää, millaisia toiveita äideillä on synnytyspelon hoitoon liittyen ja millaisena äidit näkevät neuvolan roolin pelon hoidossa.

Raskaana oleminen ja synnyttäminen ovat epävarmaa ja ennakoimatonta aikaa joten jännitys on täysin luonnollista. Jos jännitys muuttuu suhteettomaksi ja epärealistiseksi peloksi on se haitallista sekä naiselle itselleen että raskauden ja synnytyksen kululle. 625% raskaana olevista kärsii synnytyspelosta ja jopa 40% on jonkinlaisia pelko- tai ahdistusoireita liittyen synnytykseen. (Kätilötyö 2006.420)

Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineiston keräämiseen on käytetty teemoitettua kirjettä jossa oli avoimia kysymyksiä sisältävä kyselylomake. Aineisto kerättiin keväällä 2012 ensisynnyttäjiltä jotka asioivat Kalajoen tai Himangan äitiysneuvolassa. Kyselylomake jaettiin 20 ensisynnyttäjälle asioidessaan neuvolassa. Vastauksia saatiin 14 kpl eli vastaus prosentti oli 70%. Aineiston analyysi on tchty induktiivisella sisällön analyysillä.

Vastauksien perusteella nousi kipu, lapsen terveys, oma selviytyminen ja sairaala ympäristö suurimmiksi pelon aiheuttajiksi. Tietoa peloista saatiin ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä.

Synnytyspelkoihin toivotaan hoitajilta rohkeaa otetta ja aikaa keskusteluun. Ensi synnyttäjät toivoivat että elkoihin suhtaudutaan vakavasti.

The goal of this research is to provide information and give support to the staff of maternity clinics and maternity hospitals so that they can meet women with fears of childbirth and learn how to develop treatment of this fear in maternity clinics and hospitals. With this new knowledge a nurse could help a fearful primigavid woman in a more reliable, suitable and current manner.

The purpose of this research was to investigate what sort of fears primigravid women had and what sort of things cause these fears. The aim was also to find out what sort of wishes the mothers had concerning the treatment of fear of childbirth and how they see the role of maternity clinic in the treatment of the fear.

The time of being pregnant and giving birth to a child is uncertain and unpredictable and therefore it is perfectly natural to be stressed. If the stress turns into a disproportionate and unrealistic fear it is harmful both to the woman herself and to the course of pregnancy and giving birth. 6-25 % of pregnant women suffer from fearing childbirth and up to 40% have some sort of symptoms of fear and anxiety in terms of childbirth. (Kätilötyö 2006.420)

The thesis was carried out in a qualitative research method. In order to collect the material a theme letter was used. 'Ihe letter included a questionnaire, which had open questions. The material was collected in the spring of 2012 from the primigravida women who were customers in the maternity clinics of Kalajoki and Himanka. The questionnaires were disfributed to 20 primigravid women when they were customers in the matemity clinics. 14 filled questionnaires were sent back so the percent of answering was 70. The analysis of the material was made with an inductive analysis of the content.

According to the replies the main sources of fear were pain, health of the child, own survival and the environment of hospitals.

Nurses were hoped to have a brave touch to their work when dealing with a fear of childbirth and time for conversation. Primigravid women wish that the fears are taken seriously.