Yhdessä! : Suositukset yhteistoimijuuden eettisiksi periaatteiksi kokemusasiantuntijatoiminnassa ja sarjakuvan käyttöön visuaalisessa muotoilussa
Kokko, Ilona (2023)
Kokko, Ilona
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092726435
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023092726435
Tiivistelmä
Opinnäytetyön kehittämistehtävänä on tuottaa yhteistoimijuuden eettinen ohjeistus kokemusasiantuntijoille ja ammattilaisille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Laurea-ammattikorkeakoulun VoimaProfi-kehittämishanke, joka tuottaa tutkimusta ja konkreettisia ratkaisuja sosiaaliseen syrjäytymiseen ja eriarvoistumisen haasteisiin. Yhteistoimijuuden eettiset ohjeet on ajateltu osaksi Kokemustiedon keskusta, joka on VoimaProfi-hankeessa kehitettävä digitaalinen palvelualusta kokemustoimijoille. Yhteistoimijuuden eettisten ohjeiden tarkoituksena on tuottaa eettistä tukea kokemusasiantuntijatoiminnalle. Eettisten periaatteiden visuaalisessa muotoilussa hyödynnetään oikeusmuotoilun menetelmiä, joilla monimutkaisia asiasisältöjä voidaan muotoilla käyttäjilleen ymmärrettäviä ja mielenkiintoa herättäviä.
Keskeinen osa kehittämistehtävän viitekehystä on Jaana Hallamaan (2017) tulkinta kultaisesta säännöstä, mikä perustuu kultaisen säännön muotoon, ei sen sisältöön. Tämän mukaan kultainen sääntö velvoittaa kunnioittamaan kumppania itsen veroisena toimijana. Lisäksi kehittämistyön viitekehys muodostuu kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhteistyöhön liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta.
Kehittämistehtävää varten opinnäytetyössä tarkasteltiin sisällönanalyysin menetelmien avulla seitsemää olemassa olevaa kokemusasiantuntijatoiminnan (eettistä) ohjeistusta. Aineistona olleista (eettisistä) ohjeistuksista tehtiin seuraavat havainnot. Kokemusasiantuntijatoiminnan (eettisissä) ohjeissa on vahva sisäistys ammattilaisen kokemusasiantuntijaan kohdistamasta huolenpidosta. Tähän liittyy riski holhoamisesta ja edelleen kokemusasiantuntijan toimijuuden pienenemisestä. Toinen keskeinen havainto oli, että ohjeistuksissa muistutetaan kokemusasiantuntijan perusoikeustasoisista oikeuksista, kuten oikeudesta ilmaista mielipiteitä. Tämän tulkittiin kertovan suuresta valtaepäsuhdasta kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen välillä, mikä tekee yhteistoimijuudesta vaativaa.
Opinnäytetyössä muodostettiin kymmenen kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhteistoimijuuden eettistä periaatetta. Niiden lähtökohtina ovat molempien osapuolien toimijuus ja valtaepäsuhdan purkaminen. Yhteistoimijuuden eettiset periaatteet kohdistavat samankaltaisia ja vastavuoroisia odotuksia kumpaankin toimijaan, jotta kokemusasiantuntija ja ammattilainen ovat vertaisia toimijoita vuorovaikutussuhteessaan. Hyödyntämällä sopimusmuotoilun menetelmää, missä virallisista asiakirjoista tehdään sarjakuvia, yhteistoimijuuden eettisistä periaatteista pyritään tekemään kaikille käyttäjille ymmärrettäviä.
Opinnäytetyössä laadittuihin yhteistoimijuuden eettisiin periaatteisiin tulee suhtautua teoreettiseen tarkasteluun perustuvina suosituksina, koska eettisten periaatteiden tulee olla yhteisön itsensä muodostamia ja sen kesken hyväksyttyjä. Opinnäytetyössä aloitettua kehittämistyötä tulee jatkaa kokemustoimijoiden yhteisöissä ja verkostoissa. Jatkokehittämisessä tulee huomioida, että kehittämistyöhön osallistuu erilaisissa yhteiskunnallisissa ja organisatorisissa asemissa olevia kokemusasiantuntijoita ja ammattilaisia. Opinnäytetyössä laaditut yhteistoimijuuden eettiset periaatteet sarjakuvaesimerkkeineen voivat toimia pohjana ja tukena kokemusasiantoimijoiden piirissä käytävälle keskustelulle yhteistoimijuuden eettisistä periaatteista.
Keskeinen osa kehittämistehtävän viitekehystä on Jaana Hallamaan (2017) tulkinta kultaisesta säännöstä, mikä perustuu kultaisen säännön muotoon, ei sen sisältöön. Tämän mukaan kultainen sääntö velvoittaa kunnioittamaan kumppania itsen veroisena toimijana. Lisäksi kehittämistyön viitekehys muodostuu kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhteistyöhön liittyvästä tutkimuskirjallisuudesta.
Kehittämistehtävää varten opinnäytetyössä tarkasteltiin sisällönanalyysin menetelmien avulla seitsemää olemassa olevaa kokemusasiantuntijatoiminnan (eettistä) ohjeistusta. Aineistona olleista (eettisistä) ohjeistuksista tehtiin seuraavat havainnot. Kokemusasiantuntijatoiminnan (eettisissä) ohjeissa on vahva sisäistys ammattilaisen kokemusasiantuntijaan kohdistamasta huolenpidosta. Tähän liittyy riski holhoamisesta ja edelleen kokemusasiantuntijan toimijuuden pienenemisestä. Toinen keskeinen havainto oli, että ohjeistuksissa muistutetaan kokemusasiantuntijan perusoikeustasoisista oikeuksista, kuten oikeudesta ilmaista mielipiteitä. Tämän tulkittiin kertovan suuresta valtaepäsuhdasta kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen välillä, mikä tekee yhteistoimijuudesta vaativaa.
Opinnäytetyössä muodostettiin kymmenen kokemusasiantuntijan ja ammattilaisen yhteistoimijuuden eettistä periaatetta. Niiden lähtökohtina ovat molempien osapuolien toimijuus ja valtaepäsuhdan purkaminen. Yhteistoimijuuden eettiset periaatteet kohdistavat samankaltaisia ja vastavuoroisia odotuksia kumpaankin toimijaan, jotta kokemusasiantuntija ja ammattilainen ovat vertaisia toimijoita vuorovaikutussuhteessaan. Hyödyntämällä sopimusmuotoilun menetelmää, missä virallisista asiakirjoista tehdään sarjakuvia, yhteistoimijuuden eettisistä periaatteista pyritään tekemään kaikille käyttäjille ymmärrettäviä.
Opinnäytetyössä laadittuihin yhteistoimijuuden eettisiin periaatteisiin tulee suhtautua teoreettiseen tarkasteluun perustuvina suosituksina, koska eettisten periaatteiden tulee olla yhteisön itsensä muodostamia ja sen kesken hyväksyttyjä. Opinnäytetyössä aloitettua kehittämistyötä tulee jatkaa kokemustoimijoiden yhteisöissä ja verkostoissa. Jatkokehittämisessä tulee huomioida, että kehittämistyöhön osallistuu erilaisissa yhteiskunnallisissa ja organisatorisissa asemissa olevia kokemusasiantuntijoita ja ammattilaisia. Opinnäytetyössä laaditut yhteistoimijuuden eettiset periaatteet sarjakuvaesimerkkeineen voivat toimia pohjana ja tukena kokemusasiantoimijoiden piirissä käytävälle keskustelulle yhteistoimijuuden eettisistä periaatteista.