Käyttäytymisen muutosjohtaminen päätöksenteon ilmiöillä liikunnan lisäämiseksi

Abstract

Opinnäytetyössä toteutettiin kehitystyö, joka pyrki käyttäytymisen muutokseen. Kehitystyössä hyödynnettiin käyttäytymistaloustieteen teoriaa sekä valintamuotoilua. Intervention muotona toimi tuuppaus (nudge), jossa valintamuotoilun avulla voidaan vaikuttaa siihen ympäristöön, jossa ihminen tekee valintojaan, rajaamatta hänen valinnanvapauttaan.

Opinnäytetyö toteutettiin yksityisen sektorin ja julkisen sektorin yhteystyönä siten, että kehitystyön yhteistyökumppaneina toimivat Järvenpään kaupunki sekä yrityspuolelta E&M. Järvenpään kaupunki hyötyy kehitystyöstä uusien keinojen myötä, mitkä auttavat kaupunkilaisia tekemään itselleen ja yhteiskunnalle hyödyllisiä valintoja päivittäisen arkisen liikunnan lisäämiseksi. Samalla nähdään uusia keinoja puuttua muoviroskaamiseen, josta aiheutuu ympäristöhaittoja luontoon ja vesistöihin sekä taloudellisia kustannuksia. Yksityinen yritys E&M puolestaan hyötyy kehitystyössä luodusta materiaalista kuten ihmisten käyttäytymistä ohjaavista opastekylteistä sekä muusta kehitystyöhön liittyvästä sähköisestä materiaalista, jota voidaan hyödyntää kestävän kehityksen tuotekehityksessä sekä liiketoiminnassa.

Suomalaiset istuvat liian paljon, mutta liikkuvat liian vähän. Liikkumattomuudella on haitalliset terveysvaikutukset sekä merkittävät taloudelliset kustannusvaikutukset yhteiskunnalle vuosittain. Opinnäytetyön pyrkimys oli kehitystyön avulla lisätä ihmisten päivittäistä arkiliikuntaa kestävällä tavalla. Tutkimuksista tiedetään, että kun liikuntaa ja vapaa-ajan virkistystoimintaa luonnossa lisätään, niin samalla lisääntyy myös haitallisen muovin vapautuminen luontoon. Muovia vapautuu luontoon esimerkiksi irtoavista tekstiilikuiduista, mutta yksi merkittävimpiä muovin lähteitä on muoviroskaaminen.

Teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään kehitystyön kannalta olennaisiin päätöksenteon ilmiöihin, kuten päätöksenteon vinoumiin, sekä erilaisiin heuristiikkoihin, joita ihminen hyödyntää helpottaakseen päivittäisiä valintojaan. Niiden tarkastelussa erittäin keskeinen rooli on kaksoisprosessiteorialla, jossa ihmisen päätöksentekoa ohjaavat tehokas mutta intuitiivinen järjestelmä 1 sekä looginen, rationaalinen mutta helposti väsyvä ja laiska järjestelmä 2. Kehittämisen menetelmänä käytettiin konstruktivistista mallia selkeyttämään kehitystyön suunnittelua ja toteutusta sekä helpottamaan kokonaisuuden hallintaa.

Keskeisenä tuotoksena syntyi tuuppaus, intervention menetelmä, jota testattiin kenttäolosuhteissa Järvenpään Rantapuistossa. Konkreettinen ehdotus nousi esille, jonka mukaan lasten huoltajia tulisi kannustaa harrastamaan liikuntaa samaan aikaan, kun heidän lapsensa ovat ohjatussa liikunnassa taikka muissa harrastuksissa. Opinnäytetyön tulokset tukevat sitä, että käyttäytymisen vaikuttamiseen löytyy tehokkaita keinoja ja onnistumisen mahdollisuuksia. Onnistumisen edellytyksenä vaikuttaa selvältä, että interventio tulee suunnitella tutkittuun tietoon perustuen, sekä kehitystyöhön ja muutoksen läpiviemiseen tarvitaan resursseja ja riittävästi aikaa. Päätöksenteon ilmiöitä kannattaa hyödyntää, kun käyttäytymisen muutosta tavoitellaan. Kehitystyön analyysissa käytettiin verrokkikohdetta ja tuloksia ja analyyseja voi pitää luotettavina.