Nuorten aikuisten työssä jaksaminen sosiaali- ja terveysministeriössä
Tuhkanen, Emmi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100326780
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100326780
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tutkimustietoa sosiaali- ja terveysministeriössä työskentelevien nuorten aikuisten työssä jaksamisen nykytilasta, työssä jaksamiseen vaikuttavista tekijöistä ja luoda tutkimustulosten perusteella kehitysehdotuksia ministeriön käyttöön.
Opinnäytetyön tietoperustassa tutustuttiin työhyvinvoinnin käsitteisiin, etätyöhön, avattiin koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksia työelämään sekä käsiteltiin nuoria aikuisia osana työelämää aikaisempien tutkimuksien ja kirjallisuuden valossa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin 49:lle sosiaali- ja terveysministeriön 18–35-vuotiaille virkahenkilöille, joista 35 vastasi kyselyyn.
Työssä jaksamiseen vaikutti heikentävästi esimerkiksi liiallinen työmäärä, esihenkilön tuen puute ja huoli virkasuhteen jatkumisesta. Työssä jaksamista tuki esimerkiksi työyhteisön tuki ja mielekäs yksityiselämä. Kyselyyn vastanneiden kertomat kehittämistarpeet tukivat toisiaan eikä ristiriitaisuuksia ollut juurikaan havaittavissa.
Tuloksista voi päätellä, että nuorten aikuisten jaksamista tukee merkityksellinen ja joustava työ sekä yhteisöllisyys. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on tärkeää, ja arjessa perhe, liikunta ja harrastukset auttavat jaksamaan. Kyselytutkimuksen tulosten pohjalta luotuja kehittämisehdotuksia työssä jaksamiseen oli esimerkiksi taukoliikuntatuntien järjestäminen, erilaisten harrastusryhmien luominen työpaikalla sekä pikaoppaiden luominen eri työprosesseille.
Opinnäytetyön tietoperustassa tutustuttiin työhyvinvoinnin käsitteisiin, etätyöhön, avattiin koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksia työelämään sekä käsiteltiin nuoria aikuisia osana työelämää aikaisempien tutkimuksien ja kirjallisuuden valossa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselylomake lähetettiin 49:lle sosiaali- ja terveysministeriön 18–35-vuotiaille virkahenkilöille, joista 35 vastasi kyselyyn.
Työssä jaksamiseen vaikutti heikentävästi esimerkiksi liiallinen työmäärä, esihenkilön tuen puute ja huoli virkasuhteen jatkumisesta. Työssä jaksamista tuki esimerkiksi työyhteisön tuki ja mielekäs yksityiselämä. Kyselyyn vastanneiden kertomat kehittämistarpeet tukivat toisiaan eikä ristiriitaisuuksia ollut juurikaan havaittavissa.
Tuloksista voi päätellä, että nuorten aikuisten jaksamista tukee merkityksellinen ja joustava työ sekä yhteisöllisyys. Työn ja vapaa-ajan tasapaino on tärkeää, ja arjessa perhe, liikunta ja harrastukset auttavat jaksamaan. Kyselytutkimuksen tulosten pohjalta luotuja kehittämisehdotuksia työssä jaksamiseen oli esimerkiksi taukoliikuntatuntien järjestäminen, erilaisten harrastusryhmien luominen työpaikalla sekä pikaoppaiden luominen eri työprosesseille.