Kenelle kevytyrityspalvelut sopivat? : selvitys kevytyrityspalveluiden hinnoista ja sisällöistä

Abstract

Opinnäytetyön tavoite oli selvittää, missä tilanteessa ja millaiselle henkilölle kevytyrityspalvelu on taloudellisesti kannattava valinta sekä mikä tai mitkä kevytyrityspalvelut tarjoavat kattavimman palvelun ja edullisimman hinnan. Tavoite oli jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä tarkasteltiin Suomen yritysmuotoja, jotta saataisiin helppotajuinen käsitys yritystoiminnan aloittamisesta, yrittäjän tehtävistä ja vastuista sekä verotuksesta eri yritysmuodoissa. Toisessa osassa tutkittiin Suomessa toimivia kevytyrityspalveluja. Niistä vertailtiin hintoja ja palveluiden sisältöjä, tavoitteena saada niistä selkeä kokonaiskuva. Kolmannessa vaiheessa näiden laskelmien perusteella laskettiin palveluiden kannattavuutta kevytyrittäjän erilaisissa taloudellisissa tilanteissa.

Ensimmäisessä osassa selvitys toteutettiin lainopin keinoin. Lainoppi tutkii olemassa olevaa oikeutta ja oli siten luonteva valinta metodiksi. Toisessa ja kolmannessa vaiheessa käytettiin välineenä vertailevaa tutkimusta, sillä tavoite oli vertailla ensisijaisesti numeraalisia seikkoja: palveluiden hintoja, kevytyrittäjän vakituisia tuloja, kevytyrittäjän nettotuloa eri palveluita käytettäessä ja eri palveluiden sisältöjä.

Vertailtaessa kevytyrityspalveluiden hintoja ja kannattavuutta, otettiin huomioon yritysten palvelumaksut, niiden mahdolliset minimi- ja maksimisummat, mahdolliset muut kulut, arvonlisävero, yrittäjän eläkemaksu ja palvelun käyttäjän arvioitu tuloveroprosentti kolmella eri tulotasolla sekä palvelun kautta veloitettu arvioitu kuukausitulo neljällä eri tasolla.

Vertailussa selvisi, että yhtä oikeaa yritysmuotoa tai kevytyrityspalvelua aloittavalle yksinyrittäjälle ei ole määriteltävissä. Ratkaisevia tekijöitä valinnassa ovat haluaako henkilö y-tunnuksen; onko hän kiinnostunut yritystoiminnasta vai onko yrityksen byrokratia se, mitä hän haluaa välttää; kuinka paljon yrittäjämäisen toiminnan on tarkoitus tuoda tuloja ja mikä on henkilön palkkatulo sekä onko tämän ala luvanvarainen.

Yritysmuodoista yksinyrittäjälle helpoin perustettava ja hallinnoitava oli oma toiminimi eli ammatinharjoittaja tai yksityisyritys. Yritystoiminnan laajentamisen näkökulmasta paras oli osakeyhtiö.

Ilman y-tunnusta toimivista kevytyrityspalveluista käyttäjälle edullisimmat olivat Bisse.fi ja Keikkalasku ja edullisimmin laajinta palvelua tarjosivat Eezy, Floy, Omapaja, Palkkaonline, Toimipiste.fi, Truster ja Ukko.fi. Y-tunnuksen sisältävistä kevytyrityspalveluista edullisimmat olivat Omapaja ja OP kevytyrittäjä ja laajinta palvelua tarjosi Ukko.fi.

Selvitys oli väistämättä vain pintaraapaisu yrittämiseen. Näkökulma oli aloittavan yrittäjän ja laskelmat suoritettiin mekaanisesti esimerkkiluvuilla. Kevytyrityspalveluja voisi tutkia lisää eri alojen, verotuksen, yhteisyrittämisen, pitkäaikaisen käytön ja sosiaaliturvan näkökulmista ja myös verrattuna laajalti eri yritysmuotoihin.

The objective of the study was to determine in which situations and for whom the light entrepreneurship service is an economically viable choice, and which light entrepreneurship services provide the most comprehensive service and the most affordable price. The objective was divided into three parts, the first of which explored different business forms in Finland to get an easily understandable view of starting a business, the tasks and responsibilities of an entrepreneur, and taxation in different business forms. The second part examined the light entrepreneur services operating in Finland. The prices and contents of the services were compared, with the aim of getting a clear overview of the sector. In the third part, based on these calculations, the profitability of the services was calculated in the various financial situations of the light entrepreneur.

In the first part, the study was conducted using legal methods. Jurisprudence studies existing legislation and it was therefore a natural choice as a research methodology. In the second and third stages, comparative research was used as a research tool, as the goal was to compare primarily numerical aspects: the prices of services, the regular income of a light entrepreneur, the net income of a light entrepreneur when using different light entrepreneurship services and the contents of different services.

When comparing the prices and profitability of light entrepreneurship services the study focused on the companies' service fees, their possible minimum and maximum amounts, possible other expenses, value added tax, the entrepreneur's pension contribution and the service user's estimated income tax percentage at three different income levels, as well as the estimated monthly income charged through the service at four different levels.

The research revealed that it is not possible to define one correct business form or light entrepreneur service for a sole proprietor starting out. Factors contributing to the choice are whether the person wants a business ID, if they are interested in business operations or if corporate bureaucracy is what they want to avoid, how much income the entrepreneurial activity is supposed to bring, and what the person’s salary is and whether the field requires a license.

Among the light entrepreneurship services that operate without a business ID, Bisse.fi and Keikkalasku were the most affordable, and Eezy, Floy, Omapaja, Palkkaonline, Toimpiste.fi, Truster and Ukko.fi offered the widest service at the most affordable price. Of the light entrepreneur services containing the business ID, Omapaja and OP kevytyrittäjä were the most affordable, and Ukko.fi offered the widest service.

Inevitably, the study was only scratching the surface of entrepreneurship. The point of view was of a starting entrepreneur and the calculations were performed mechanically with example figures. Light entrepreneurship services could be studied more from the perspectives of different sectors, taxation, joint ventures, long-term use, and social security, and compared to widely different business forms.