Pretreatment methods for combined residue : Drying and calcination of combined residue on a pilot scale
Nyberg, Daniel (2023)
Nyberg, Daniel
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100526880
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100526880
Tiivistelmä
Tässä työssä käsitellään sinkkiprosessissa syntyvän rautasakan kuivaus- ja kalsinointi-ilmiöitä. Työssä kuvataan kuivaus- ja kalsinointipilotin koejärjestelyt sekä testeistä saadut tulokset. Työn teoriaosassa käsitellään lyhyesti Boliden Kokkolan sinkkiprosessi ja siitä syntyvän rautasakan (yhteisjätteen) muodostuminen. Työn kokeellisessa osassa koostumuksen muutoksia kuivauksen ja kalsinoinnin seurauksena tutkittiin massa-, kosteus- ja elementtianalyysien avulla. Tulevaisuudessa värimetallituotannolle tavoitteena on jätemäärän vähentäminen ja arvometallien parempi talteenotto. Tässä työssä on katsottu kokeellisesti menetelmiä, jotka edesauttavat energiatehokkaampaa jatkoprosessointia ja metallien talteensaantia.
Kuivausjärjestelyllä pyrittiin saavuttamaan jätteissä alle 10 % kosteuspitoisuus. Kuivauslämpötilan vaihtelulla oli vain vähäinen vaikutus lopulliseen kosteuspitoisuuteen, ja koska lämpötilan nousu lisää elementtirikin höyrynpainetta ja pitoisuutta poistokaasuissa, kuivauslämpötilan tulisi pysyä alle 100 °C, mieluiten 80 °C:ssa. Kalsinoinnin seurauksena haitalliset aineet, kuten kloori, fluori ja elohopea, haihtuvat ja poistuvat poistokaasuissa, kun taas raskasmetallitjäävät kiinteään aineeseen. Massataselaskelmien mukaan pilottimittakaavassa suoritettujen kokeiden tulokset ovat hyvin linjassa aiempienselvitysten kanssa.
Pilottimittakaavassa tehdyt testiajot tarjosivat arvokasta tietoa prosessin jatkokehittämiseen. Koska kiinteiden aineiden kulkeutuminen poistokaasuputkistoon kalsinoinnin aikana on enemmän tai vähemmän väistämätöntä, pölynpoistojärjestelmä tulisi suunnitella jatkuvaa prosessia varten.
Kuivausjärjestelyllä pyrittiin saavuttamaan jätteissä alle 10 % kosteuspitoisuus. Kuivauslämpötilan vaihtelulla oli vain vähäinen vaikutus lopulliseen kosteuspitoisuuteen, ja koska lämpötilan nousu lisää elementtirikin höyrynpainetta ja pitoisuutta poistokaasuissa, kuivauslämpötilan tulisi pysyä alle 100 °C, mieluiten 80 °C:ssa. Kalsinoinnin seurauksena haitalliset aineet, kuten kloori, fluori ja elohopea, haihtuvat ja poistuvat poistokaasuissa, kun taas raskasmetallitjäävät kiinteään aineeseen. Massataselaskelmien mukaan pilottimittakaavassa suoritettujen kokeiden tulokset ovat hyvin linjassa aiempienselvitysten kanssa.
Pilottimittakaavassa tehdyt testiajot tarjosivat arvokasta tietoa prosessin jatkokehittämiseen. Koska kiinteiden aineiden kulkeutuminen poistokaasuputkistoon kalsinoinnin aikana on enemmän tai vähemmän väistämätöntä, pölynpoistojärjestelmä tulisi suunnitella jatkuvaa prosessia varten.