Vankien ajatuksia true crime -kirjallisuudesta rikollisuudesta irrottautumisen näkökulmasta
Bäckström, Heidi; Myllyniemi, Mikko (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100526900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023100526900
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Helsingin ja Huittisten vankilan vankien suhtautumista true crime -kirjallisuuteen. Opinnäytetyön päätavoitteena oli selvittää, voidaanko true crime- kirjallisuutta hyödyntää vankien kuntouttamisessa muun muassa kirjoittamisen paja- tyyppisenä toimintana. Opinnäytetyön kohderyhmäksi valittiin true crime -kirjallisuutta lukevia vapaaehtoisia miesvankeja. Yksitoista vankia haastateltiin henkilökohtaisesti avoimilla teemahaastattelukysymyksillä ja tekstit litteroitiin ja jäsenneltiin teemojen alle. Tulokset peilattiin desistanssi ja Good Lives Model teorian (GLM) kautta.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Irti rikoksista ry. Työssä käydään läpi vankien tuomioiden lukumäärä (vankilakertaisuus), iät ja vapaa-ajan viettotavat. Vankilan kirjaston ja kirjallisuuden merkitykseen tuomion aikana syvennytään työn loppupuolella ja avaamme kuntoutumisajattelua true crime -kirjallisuutta lukevien vankien näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä olivat teemahaastattelut ja sisällönanalyysi. Vankien suhtautumista true crime -kirjallisuuteen kuntoutusmuotona ei ole aiemmin tutkittu ja siksi aihe on mielenkiintoinen myös Rikosseuraamuslaitoksen näkökulmasta.
Todellisista rikoksista kertovaan (true crime) kirjallisuuteen suhtauduttiin eri tavoin, riippuen siitä, oliko vastaaja ollut useilla tuomioilla ja iältään vanhempi, vai oliko vastaaja nuori ja vähemmillä vankilakertaisuuksilla. Vanhemmilla miesvangeilla oli negatiivisempi suhtautuminen suomalaiseen true crime -kirjallisuuteen, koska heidän mielestään kirjallisuus toisti itseään. Heidän mukaansa henkilöt kirjassa, sekä kirjan kirjoittajat olivat tuttuja rikollispiireistä, ja kirjan kerronta ei aina ollut puolueetonta. Nuoremmat vangit saattoivat vielä innostua kirjallisuudesta ja ihannoidakin niissä kuvattuja tapahtumia. Vastaajat olivat yhtä mieltä, että kirjallisuuden läpikäynti eri muodoin voisi toimia kuntouttavana elementtinä, jos henkilö on siihen valmis. Samoin kunnioitusta saivat true crime - kirjailijat, jotka ovat pystyneet irrottautumaan rikollisuudesta. Tämän kuntoutusmuodon hiominen ja vieminen käytäntöön olisi Irti rikoksista ry:lle ja Rikosseuraamuslaitokselle seuraava kehittämiskohde.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Irti rikoksista ry. Työssä käydään läpi vankien tuomioiden lukumäärä (vankilakertaisuus), iät ja vapaa-ajan viettotavat. Vankilan kirjaston ja kirjallisuuden merkitykseen tuomion aikana syvennytään työn loppupuolella ja avaamme kuntoutumisajattelua true crime -kirjallisuutta lukevien vankien näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja menetelmänä olivat teemahaastattelut ja sisällönanalyysi. Vankien suhtautumista true crime -kirjallisuuteen kuntoutusmuotona ei ole aiemmin tutkittu ja siksi aihe on mielenkiintoinen myös Rikosseuraamuslaitoksen näkökulmasta.
Todellisista rikoksista kertovaan (true crime) kirjallisuuteen suhtauduttiin eri tavoin, riippuen siitä, oliko vastaaja ollut useilla tuomioilla ja iältään vanhempi, vai oliko vastaaja nuori ja vähemmillä vankilakertaisuuksilla. Vanhemmilla miesvangeilla oli negatiivisempi suhtautuminen suomalaiseen true crime -kirjallisuuteen, koska heidän mielestään kirjallisuus toisti itseään. Heidän mukaansa henkilöt kirjassa, sekä kirjan kirjoittajat olivat tuttuja rikollispiireistä, ja kirjan kerronta ei aina ollut puolueetonta. Nuoremmat vangit saattoivat vielä innostua kirjallisuudesta ja ihannoidakin niissä kuvattuja tapahtumia. Vastaajat olivat yhtä mieltä, että kirjallisuuden läpikäynti eri muodoin voisi toimia kuntouttavana elementtinä, jos henkilö on siihen valmis. Samoin kunnioitusta saivat true crime - kirjailijat, jotka ovat pystyneet irrottautumaan rikollisuudesta. Tämän kuntoutusmuodon hiominen ja vieminen käytäntöön olisi Irti rikoksista ry:lle ja Rikosseuraamuslaitokselle seuraava kehittämiskohde.