Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointi toisella asteella : Koordinaattorikyselyn tuloksia keväältä 2023
Kämppi, Katariina; Turunen, Marianne; Kukko, Tuomas; Rajala, Katja (2023)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-728-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-728-3
Tiivistelmä
Liikkuva opiskelu -ohjelman tavoitteena on lisätä opiskelijoiden liikkumista ja opiskelukykyä tukemalla aktiivisen toimintakulttuurin kehittämistä oppilaitoksissa. Tässä raportissa kuvataan Liikkuva opiskelu -koordinaattoreiden moninaista työkenttää ja Liikkuva opiskelu -toiminnan vakiintumisen tilaa toisella asteella. Raportti perustuu Liikkuva opiskelu -koordinaattoreille keväällä 2023 tehdyn kyselyn tuloksiin. Kysely oli osa Liikkuva opiskelu -ohjelman seurantaa, jonka toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes. Kyselyyn vastasi 48 koordinaattoria, jotka edustivat 39 koulutuksen järjestäjää.
Liikkuva opiskelu -koordinaattorit tekevät työtään erilaisilla nimikkeillä ja erilaisilla työaikaresursseilla. Yleisimpiä työtehtäviä olivat toiminnan suunnittelu, toteutuksen seuranta, liikuntavälineiden hankinta sekä tapahtumien järjestäminen. Yhteistyökumppaneina olivat useimmiten yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimi tai sivistystoimi. Jatkossa yhteistyön toivottiin tiivistyvän erityisesti liikuntaseurojen sekä kunnan eri toimialojen kanssa. Liikkuva opiskelu -koordinaattorin työtehtävän oli vakinaistanut kuusi koulutuksen järjestäjää.
Liikkuva opiskelu -toiminnan tila toisen asteen oppilaitoksissa näyttää koordinaattoreiden arvioiden mukaan pääosin hyvältä. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä toteutti Liikkuva opiskelu -toimintaa kaikissa toimipisteissään ja niissä toimintaa kehitti tiimi tai ryhmä. Oppilaitosten lähtökohdat toiminnan toteuttamiseksi koettiin pääosin hyviksi, mutta noin viidennes arvioi niitä kohtalaisiksi tai heikoiksi.
Toiminnan jatkumista seuraavana lukuvuonna arvioitiin hyvin myönteisesti: koulutuksen järjestäjistä neljännes arvioi toimintaa laajennettavan ja lähes puolet toiminnan jatkuvan samanlaisena. Toiminnan vakiintumista eniten edistäviksi asioiksi koettiin johdon tuki, myönteinen suhtautuminen oppilaitoksissa ja koordinaattorin työpanos. Toiminnan vakiintumista eniten estäviksi tekijöiksi koettiin puolestaan henkilöstön sitoutumisen vaihtelevuus, rahoituksen päättyminen, asenteet ja henkilösidonnaisuus. Toiminnan kirjaaminen eri tason strategioihin ja suunnitelmiin edistää sen vakiintumista. Valtaosa koulutuksen järjestäjistä oli kirjannut Liikkuva opiskelu -toiminnan lukuvuoden toimintasuunnitelmaan tai vuosikelloon ja paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kirjaukset koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen strategiaan ja kunnan tai kuntayhtymän opiskeluhuoltosuunnitelmaan olivat sen sijaan harvinaisempia.
Suurin osa koulutuksen järjestäjistä arvioi opiskelijoiden suhtautumista Liikkuva opiskelu -toimintaa kohtaan myönteiseksi. Valtaosa oli sitä mieltä, että opiskelijat ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta toiminnan arviointiin opiskelijat osallistuivat harvemmin. Noin puolet koulutuksen järjestäjistä oli tavoittanut vähemmän liikkuvia osallistumaan toimintaan. Toiminnallisen opetuksen rooli on merkittävä opiskelupäivän aikaisen paikallaanolon vähentämisessä varsinkin lukioissa ja ammatillisten oppilaitosten teoriapainotteisimmilla osaamisaloilla. Toiminnallinen opetus ja liikkumista tukevan toimintakulttuurin edistäminen olivat suosituimpia henkilöstön koulutusaiheita. Toiminnallisen opetuksen koulutukselle koettiin myös eniten tarvetta jatkossa.
Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointia tehdään vaihtelevissa toimintaympäristöissä ja vaihtelevilla resursseilla, mutta tulosten perusteella toiminnan juurtuminen on edennyt hyvin. Toimintakulttuurin muutos vaatii suunnitelmallisuutta, aikaa ja jatkuvuutta ja siksi on tärkeää, että Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointiin löytyisi resursseja myös jatkossa.
Liikkuva opiskelu -koordinaattorit tekevät työtään erilaisilla nimikkeillä ja erilaisilla työaikaresursseilla. Yleisimpiä työtehtäviä olivat toiminnan suunnittelu, toteutuksen seuranta, liikuntavälineiden hankinta sekä tapahtumien järjestäminen. Yhteistyökumppaneina olivat useimmiten yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimi tai sivistystoimi. Jatkossa yhteistyön toivottiin tiivistyvän erityisesti liikuntaseurojen sekä kunnan eri toimialojen kanssa. Liikkuva opiskelu -koordinaattorin työtehtävän oli vakinaistanut kuusi koulutuksen järjestäjää.
Liikkuva opiskelu -toiminnan tila toisen asteen oppilaitoksissa näyttää koordinaattoreiden arvioiden mukaan pääosin hyvältä. Suurin osa koulutuksen järjestäjistä toteutti Liikkuva opiskelu -toimintaa kaikissa toimipisteissään ja niissä toimintaa kehitti tiimi tai ryhmä. Oppilaitosten lähtökohdat toiminnan toteuttamiseksi koettiin pääosin hyviksi, mutta noin viidennes arvioi niitä kohtalaisiksi tai heikoiksi.
Toiminnan jatkumista seuraavana lukuvuonna arvioitiin hyvin myönteisesti: koulutuksen järjestäjistä neljännes arvioi toimintaa laajennettavan ja lähes puolet toiminnan jatkuvan samanlaisena. Toiminnan vakiintumista eniten edistäviksi asioiksi koettiin johdon tuki, myönteinen suhtautuminen oppilaitoksissa ja koordinaattorin työpanos. Toiminnan vakiintumista eniten estäviksi tekijöiksi koettiin puolestaan henkilöstön sitoutumisen vaihtelevuus, rahoituksen päättyminen, asenteet ja henkilösidonnaisuus. Toiminnan kirjaaminen eri tason strategioihin ja suunnitelmiin edistää sen vakiintumista. Valtaosa koulutuksen järjestäjistä oli kirjannut Liikkuva opiskelu -toiminnan lukuvuoden toimintasuunnitelmaan tai vuosikelloon ja paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kirjaukset koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen strategiaan ja kunnan tai kuntayhtymän opiskeluhuoltosuunnitelmaan olivat sen sijaan harvinaisempia.
Suurin osa koulutuksen järjestäjistä arvioi opiskelijoiden suhtautumista Liikkuva opiskelu -toimintaa kohtaan myönteiseksi. Valtaosa oli sitä mieltä, että opiskelijat ovat mukana toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa, mutta toiminnan arviointiin opiskelijat osallistuivat harvemmin. Noin puolet koulutuksen järjestäjistä oli tavoittanut vähemmän liikkuvia osallistumaan toimintaan. Toiminnallisen opetuksen rooli on merkittävä opiskelupäivän aikaisen paikallaanolon vähentämisessä varsinkin lukioissa ja ammatillisten oppilaitosten teoriapainotteisimmilla osaamisaloilla. Toiminnallinen opetus ja liikkumista tukevan toimintakulttuurin edistäminen olivat suosituimpia henkilöstön koulutusaiheita. Toiminnallisen opetuksen koulutukselle koettiin myös eniten tarvetta jatkossa.
Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointia tehdään vaihtelevissa toimintaympäristöissä ja vaihtelevilla resursseilla, mutta tulosten perusteella toiminnan juurtuminen on edennyt hyvin. Toimintakulttuurin muutos vaatii suunnitelmallisuutta, aikaa ja jatkuvuutta ja siksi on tärkeää, että Liikkuva opiskelu -toiminnan koordinointiin löytyisi resursseja myös jatkossa.