Liikkuva koulu -toiminnan koordinointi kunnissa : Koordinaattorikyselyn tuloksia keväältä 2023
Rajala, Katja; Turunen, Marianne; Kukko, Tuomas; Kämppi, Katariina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-727-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-727-6
Tiivistelmä
Liikkuva koulu -ohjelman tavoitteena on kehittää koulujen toimintakulttuuria liikkumista tukevaksi ja liikkumiseen kannustavaksi. Tämä raportti esittelee Liikkuva koulu -toiminnan tilaa ja vakiintumisen edellytyksiä kunnissa sekä koordinaattoreiden työnkuvaa. Tulokset perustuvat kuntien Liikkuva koulu -toiminnan koordinaattoreille keväällä 2023 toteutettuun kyselyyn. Kysely oli osa Liikkuva koulu -ohjelman seurantaa, jonka toteutuksesta vastaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Likes. Kyselyyn vastasi 69 koordinaattoria 62 kunnasta.
Tulosten perusteella Liikkuva koulu -toiminnan tila vaikuttaa pääosin hyvältä. Suurimmassa osassa kyselyssä mukana olevista kunnista Liikkuva koulu -toimintaa oli kaikissa kunnan kouluissa. Liikkuva koulu -vastaava oli nimetty kunnan kaikkiin kouluihin lähes puolessa kunnista. Kuntien lähtökohdat toiminnan kehittämiseksi koettiin enimmäkseen hyviksi, neljäsosa piti lähtökohtia kohtalaisina. Lähes puolet vastaajista arvioi, että toiminta jatkuu samanlaisena ja noin 40 prosenttia ilmoitti toiminnan laajenevan seuraavan lukuvuoden aikana. Taloudelliset resurssit korostuivat toiminnan jatkumiseen vaikuttavina tekijöinä. Kyselyssä mukana olevista kunnista kahdessa kolmesta oli käynnissä aluehallinnon (AVI) rahoittama yläkouluhanke, joka koettiin tärkeäksi toiminnan kehittämisessä.
Myönteinen suhtautuminen kouluissa, johdon tuki sekä pitkäjänteinen työ toiminnan kehittämiseksi olivat yleisimpiä vakiintumista edistäviä tekijöitä. Koordinaattorin toimenkuvan vakinaistaminen, koulujen vastuuhenkilöiden nimeäminen sekä toiminnan kirjaaminen suunnitelmiin ja strategioihin, koettiin oleellisiksi toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaviksi kuntatason toimiksi. Noin puolet kunnista oli kirjannut toiminnan kuntatason opetussuunnitelmaan. Vakiintumista estivät koordinaattoreiden mielestä eniten koulujen henkilöstön vaihteleva sitoutuminen, kuormittuminen ja motivaation lasku sekä taloudellisten resurssien epävarmuus. Toiminnan jatkumisen edellytyksiä heikensivät myös kaupungin tai kunnan yhtenäisen linjan puuttuminen sekä johtotason heikko sitoutuminen.
Toiminnallisella opetuksella on merkittävä rooli erityisesti koulupäivän aikaisen paikallaanolon vähentämisessä. Suurimmassa osassa kunnista oli koulutettu koulujen henkilöstöä toiminnallisen opetuksen vahvistamiseksi ja koordinaattoreiden mukaan tarvetta olisi edelleen erityisesti yläkouluihin suunnatulle toiminnallisen opetuksen koulutukselle.
Liikkuva koulu -koordinaattorin tehtävä oli vakinaistettu noin neljänneksessä kunnista ja kuudessa prosentissa vakinaistaminen oli suunnitteilla. Samalla tehtävää ei ollut vakinaistettu noin 60 prosentissa kunnista. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että Liikkuva koulu -toiminnan koordinointiin käytettävissä olevaa työaikaa ei ole määritelty. Kaikista työtehtävistä yleisimpiä olivat toiminnan suunnittelu, liikuntavälineiden hankinta, toteutuksen seuranta, viestintä sekä koulujen kannustaminen Liikkuvan koulun nykytilan arvioinnin hyödyntämiseen. Yhteistyötä Liikkuva koulu -toimintaan liittyen tehtiin eniten kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimen sekä sivistystoimen kanssa. Satunnaista yhteistyötä tehtiin eniten kouluterveydenhoitajan, kunnan teknisen toimen sekä liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto sekä hyvinvointialue yleisesti olivat tahoja, joiden kanssa yhteistyön toivottiin tiivistyvän. Yhteistyöllä on merkitystä esimerkiksi kuntien Move!-polkujen suunnittelussa ja vähän liikkuvien tavoittamisessa.
Tulosten perusteella Liikkuva koulu -toiminnan kuntatason koordinointi on yksi vakiintumisen kulmakivistä ja koordinoinnin yhtenäistämistä sekä resurssien turvaamista on hyvä pohtia.
Tulosten perusteella Liikkuva koulu -toiminnan tila vaikuttaa pääosin hyvältä. Suurimmassa osassa kyselyssä mukana olevista kunnista Liikkuva koulu -toimintaa oli kaikissa kunnan kouluissa. Liikkuva koulu -vastaava oli nimetty kunnan kaikkiin kouluihin lähes puolessa kunnista. Kuntien lähtökohdat toiminnan kehittämiseksi koettiin enimmäkseen hyviksi, neljäsosa piti lähtökohtia kohtalaisina. Lähes puolet vastaajista arvioi, että toiminta jatkuu samanlaisena ja noin 40 prosenttia ilmoitti toiminnan laajenevan seuraavan lukuvuoden aikana. Taloudelliset resurssit korostuivat toiminnan jatkumiseen vaikuttavina tekijöinä. Kyselyssä mukana olevista kunnista kahdessa kolmesta oli käynnissä aluehallinnon (AVI) rahoittama yläkouluhanke, joka koettiin tärkeäksi toiminnan kehittämisessä.
Myönteinen suhtautuminen kouluissa, johdon tuki sekä pitkäjänteinen työ toiminnan kehittämiseksi olivat yleisimpiä vakiintumista edistäviä tekijöitä. Koordinaattorin toimenkuvan vakinaistaminen, koulujen vastuuhenkilöiden nimeäminen sekä toiminnan kirjaaminen suunnitelmiin ja strategioihin, koettiin oleellisiksi toiminnan jatkuvuuteen vaikuttaviksi kuntatason toimiksi. Noin puolet kunnista oli kirjannut toiminnan kuntatason opetussuunnitelmaan. Vakiintumista estivät koordinaattoreiden mielestä eniten koulujen henkilöstön vaihteleva sitoutuminen, kuormittuminen ja motivaation lasku sekä taloudellisten resurssien epävarmuus. Toiminnan jatkumisen edellytyksiä heikensivät myös kaupungin tai kunnan yhtenäisen linjan puuttuminen sekä johtotason heikko sitoutuminen.
Toiminnallisella opetuksella on merkittävä rooli erityisesti koulupäivän aikaisen paikallaanolon vähentämisessä. Suurimmassa osassa kunnista oli koulutettu koulujen henkilöstöä toiminnallisen opetuksen vahvistamiseksi ja koordinaattoreiden mukaan tarvetta olisi edelleen erityisesti yläkouluihin suunnatulle toiminnallisen opetuksen koulutukselle.
Liikkuva koulu -koordinaattorin tehtävä oli vakinaistettu noin neljänneksessä kunnista ja kuudessa prosentissa vakinaistaminen oli suunnitteilla. Samalla tehtävää ei ollut vakinaistettu noin 60 prosentissa kunnista. Yli puolet vastaajista ilmoitti, että Liikkuva koulu -toiminnan koordinointiin käytettävissä olevaa työaikaa ei ole määritelty. Kaikista työtehtävistä yleisimpiä olivat toiminnan suunnittelu, liikuntavälineiden hankinta, toteutuksen seuranta, viestintä sekä koulujen kannustaminen Liikkuvan koulun nykytilan arvioinnin hyödyntämiseen. Yhteistyötä Liikkuva koulu -toimintaan liittyen tehtiin eniten kunnan liikunta- ja vapaa-aikatoimen sekä sivistystoimen kanssa. Satunnaista yhteistyötä tehtiin eniten kouluterveydenhoitajan, kunnan teknisen toimen sekä liikunta- ja urheiluseurojen kanssa. Opiskeluterveydenhuolto sekä hyvinvointialue yleisesti olivat tahoja, joiden kanssa yhteistyön toivottiin tiivistyvän. Yhteistyöllä on merkitystä esimerkiksi kuntien Move!-polkujen suunnittelussa ja vähän liikkuvien tavoittamisessa.
Tulosten perusteella Liikkuva koulu -toiminnan kuntatason koordinointi on yksi vakiintumisen kulmakivistä ja koordinoinnin yhtenäistämistä sekä resurssien turvaamista on hyvä pohtia.