Innovaatiotoiminnan nykytila-analyysi ja toiminnan kehittäminen: tapaustutkimus kuntoilualan yritykselle
Airu, Lauri (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101227409
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101227409
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kohdeyrityksen innovaatiotoiminnan nykytilanteen tutkiminen, tutkimuslöydösten analysoiminen ja edelleen kohdeyrityksen innovaatiotoimintaan liittyvien kehitysideoiden laatiminen. Erityisesti kartoitan nykyisen innovaatiotoiminnan heikkouksia, joita kehittämällä yritys voi tulevaisuudessa parantaa innovaatiotoimintansa toimintamallien tehokkuutta. Lisäksi tutkin merkityksiä, joita johtajat antavat innovaatiotoiminnalle, kartoitan yrityksen innovaatioympäristöä yleisesti ja laadin löydösperusteisia ja aiempaan tutkimusnäyttöön perustuvia kehitysideoita.
Tämän laadullisen tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kahdesta osasta. Empiirisen aineiston ensimmäinen osio koostuu yhteensä viidestä haastattelusta. Haastatelluista kolme kuuluu yrityksen johtoryhmään ja kaksi yrityksen maajohtoon. Haastatteluaineisto analysoidaan abduktiivisella sisällönanalyysillä ja teoreettinen viitekehys perustuu innovaatiotoiminnan, kuntoilualan ja yleisesti markkinamuutosten aiempiin tutkimuksiin. Painopisteenä empiirisen aineiston ensimmäisessä osassa on yrityksen innovaatiotoiminannan nykytilanne ja sen koetut esteet ja hidasteet. Tutkimuksen empiirisen osion toisessa vaiheessa järjestettiin kehitystyöpaja, jonka tarkoituksena oli haastatteluissa ilmenneiden tulosten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta laatia yrityksen innovaatiotoiminnan kehitysehdotuksia.
Tämän tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että innovaatiotoiminnan suurimmiksi esteiksi ja hidasteiksi haastatellut johtajat kokivat innovaatiotoiminnan strategian puutteen, yleiset resurssit, markkinamuutoksien aiheuttamat lähitulevaisuuden tulospainotukset ja yleisten toimintamallien puutteen. Haastatteluissa ilmenneet esteet ja hidasteet luokiteltiin tutkimuksen aineistoanalyysivaiheessa kolmeen yläteemaan (strategiset, rakenteelliset ja kulttuurilliset). Tuloksissa merkillepantavaa on myös se, että johtajien näkemyksissä oli osittain maakohtaista eroavaisuutta. Yrityksen yleinen kulttuuri ja ilmapiiri koettiin innovatiivisuutta tukevaksi.
Innovaatiotoimintaa yleisellä tasolla on tutkittu melko runsaasti, mutta kuntoilualan ympäristöön erikoistuneita tutkimuksia on varsin vähän. Niin ikään suomenkielistä innovaatiotutkimusta ei ole kovinkaan paljoa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyvä pohja aiheen jatkotutkimuksille. Tutkimustulosten samankaltaisuus verrattuna yleisiin innovaatiotoiminnan tutkimuksiin viittaa siihen, että samankaltaisessa kontekstissa toteutettu tutkimus antaisi oletettavasti samankaltaisia tuloksia. Lisätutkimusta erilaisissa yhteyksissä kuitenkin tarvitaan, jotta tulokset olisivat laajemmin yleistettävissä. Mielenkiintoinen suunta jatkotutkimukselle voisi olla vertaileva tutkimus useamman suuren tai keskisuuren palvelualan yrityksen innovaatiotoiminnan eroista liittyen esimerkiksi laatuun, investointeihin, aiheen merkityksellisyyden kokemiseen ja tuloksellisuuteen. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe voisi olla myös innovaatiotoimintaan liittyvä tutkimusvertailu eri liiketoimintasektoreilla toimivien yritysten välillä.
Tämän laadullisen tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu kahdesta osasta. Empiirisen aineiston ensimmäinen osio koostuu yhteensä viidestä haastattelusta. Haastatelluista kolme kuuluu yrityksen johtoryhmään ja kaksi yrityksen maajohtoon. Haastatteluaineisto analysoidaan abduktiivisella sisällönanalyysillä ja teoreettinen viitekehys perustuu innovaatiotoiminnan, kuntoilualan ja yleisesti markkinamuutosten aiempiin tutkimuksiin. Painopisteenä empiirisen aineiston ensimmäisessä osassa on yrityksen innovaatiotoiminannan nykytilanne ja sen koetut esteet ja hidasteet. Tutkimuksen empiirisen osion toisessa vaiheessa järjestettiin kehitystyöpaja, jonka tarkoituksena oli haastatteluissa ilmenneiden tulosten ja teoreettisen viitekehyksen pohjalta laatia yrityksen innovaatiotoiminnan kehitysehdotuksia.
Tämän tutkimuksen tuloksissa ilmeni, että innovaatiotoiminnan suurimmiksi esteiksi ja hidasteiksi haastatellut johtajat kokivat innovaatiotoiminnan strategian puutteen, yleiset resurssit, markkinamuutoksien aiheuttamat lähitulevaisuuden tulospainotukset ja yleisten toimintamallien puutteen. Haastatteluissa ilmenneet esteet ja hidasteet luokiteltiin tutkimuksen aineistoanalyysivaiheessa kolmeen yläteemaan (strategiset, rakenteelliset ja kulttuurilliset). Tuloksissa merkillepantavaa on myös se, että johtajien näkemyksissä oli osittain maakohtaista eroavaisuutta. Yrityksen yleinen kulttuuri ja ilmapiiri koettiin innovatiivisuutta tukevaksi.
Innovaatiotoimintaa yleisellä tasolla on tutkittu melko runsaasti, mutta kuntoilualan ympäristöön erikoistuneita tutkimuksia on varsin vähän. Niin ikään suomenkielistä innovaatiotutkimusta ei ole kovinkaan paljoa. Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyvä pohja aiheen jatkotutkimuksille. Tutkimustulosten samankaltaisuus verrattuna yleisiin innovaatiotoiminnan tutkimuksiin viittaa siihen, että samankaltaisessa kontekstissa toteutettu tutkimus antaisi oletettavasti samankaltaisia tuloksia. Lisätutkimusta erilaisissa yhteyksissä kuitenkin tarvitaan, jotta tulokset olisivat laajemmin yleistettävissä. Mielenkiintoinen suunta jatkotutkimukselle voisi olla vertaileva tutkimus useamman suuren tai keskisuuren palvelualan yrityksen innovaatiotoiminnan eroista liittyen esimerkiksi laatuun, investointeihin, aiheen merkityksellisyyden kokemiseen ja tuloksellisuuteen. Mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe voisi olla myös innovaatiotoimintaan liittyvä tutkimusvertailu eri liiketoimintasektoreilla toimivien yritysten välillä.