Terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien luontois- ja henkilökuntaetujen verotuskäytännöt työsuhteessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien luontoisetujen ja henkilökuntaetujen verotuskäytäntöjä työsuhteessa. Toinen tavoite oli saada vastaus kysymykseen millaisia etuja jäsenten kannalta kannattaa työehtosopimusneuvotteluissa neuvotella? Opinnäytetyö rajattiin koskemaan vain terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä yleisimpiä etuja.

Opinnäytetyön lähestymistapana oli lainopillinen eli oikeusdogmatiikan tutkimus, mutta siinä oli myös tapaustutkimuksen piirteitä. Konstruktiivisen lähestymistavan avulla opinnäyteyön tuloksena syntyi opas neuvottelijoiden ja edunvalvojien käyttöön. Opinnäytetyö tehtiin laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Teoriaosuus koostui lainsäädännöstä, oikeustapauksista, hallituksen esityksistä, Verottajan päätöksistä ja syventävistä ohjeista sekä kirjallisuudesta.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että luontoisedut ja niiden arvot ovat Verohallinnon määrittelemiä eikä niihin neuvottelijalla itsellä ole vaikutusmahdollisuutta. Erilaisia luontoisetuja kannattaa kuitenkin neuvotella, sillä tavanomaiset edut kuten esimerkiksi ateriaetu on jo melkeinpä itsestäänselvyys eri työpaikoilla. Henkilökuntaedut ovat pääsääntöisesti verottomia etuja silloin kun ne kohdistuvat koko henkilökuntaan ja ovat luonteeltaan tavanomaisia ja kohtuullisia. Verotuskäytännöstä tulee olla tietoinen, jotta edun neuvottelutulos on odotusten mukainen. Neuvottelijoiden tulee pyrkiä lisäämään henkilökuntaetujen määrää, mikäli se on neuvottelutuloksen saavuttamisen kannalta mahdollista.

Työn tekemisen tavat ovat muuttuneet hyvin lyhyessä ajassa. Tästä syystä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät henkilökunta- ja luontoisedut ovat ajankohtainen ja tärkeä aihe. Nykyisessä tilanteessa kun yritykset hakevat osaajia avoimiin tehtäviin, palkan lisäksi monipuoliset ja houkuttelevat edut ovat muodostuneet kilpailuvalteiksi, joilla pyritään saamaan yritykseen parhaimmat työntekijät.