Työhyvinvointi ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa lähiesihenkilöiden arvioimana
Vihanninjoki, Anu (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101827699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101827699
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tutkimustietoa Keski-Suomen hyvinvointialueella, ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa työskentelevien työntekijöiden työhyvinvoinnista ja sen muodostumisesta, haasteista ja kehittämisestä sekä johtamiseen liittyvistä tuen tarpeista lähiesihenkilöiden arvioimana. Tutkimuksen tavoitteena oli kiinnittää saatujen tutkimustulosten avulla huomiota työhyvinvoinnin vahvistamisen, kehittämisen ja työhyvinvoinnin johtamisen tärkeyteen. Työhyvinvoinnin vahvistamisessa ja samalla alan veto- ja pitovoiman lisäämisessä näillä asioilla on suuri merkitys.
Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Millaisista asioista työntekijöiden työhyvinvointi muodostuu ympärivuorokautisessa palveluasumisessa? 2. Millaisia työhyvinvoinnin haasteita työntekijöillä on ympärivuorokautisessa palveluasumisessa? 3. Miten työhyvinvointia voitaisiin kehittää ympärivuorokautisessa palveluasumisessa? 4. Millaista tukea esihenkilöt tarvitsevat henkilöstön työhyvinvoinnin johtamiseen ympärivuorokautisessa palveluasumisessa?
Tutkimuksessa hyödynnettiin työn vaatimusten ja työn voimavarojen teoreettista TV-TV-mallia. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joihin osallistui neljä Keski-Suomen hyvinvointialueella, ikääntyneiden asumispalveluiden vastuualueella työskentelevää lähiesihenkilöä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tärkeimmät työhyvinvointia vahvistavat tekijät olivat työntekijöiden työhön sitoutuminen, työn merkityksellisyys, hyvä työilmapiiri ja palautteen saaminen ja lähijohtaminen.
Työhyvinvoinnin haasteina tutkimustuloksissa korostui organisaatiomuutoksesta johtuva työntekijöiden epävarmuus tulevaisuudesta, tietotekniset osaamishaasteet, matala palkkataso ja palkitsemisen puutteet sekä fyysinen ja psykososiaalinen työssä kuormittuminen.
Työhyvinvoinnin kehittämisessä kaikista merkittävimpänä tuloksena nousi lähiesihenkilöiden oma työssä jaksamisen kehittäminen sekä töiden priorisoiminen ja työnkuvan ja työtehtävien selkeyttäminen, jotta lähiesihenkilöillä olisi mahdollisuus selvitä työstään ja työhyvinvoinnin johtamisesta. Lisäksi tuloksista ilmeni, lähiesihenkilöiden tarvitsevan työntekijöiden työhyvinvoinnin johtamisen onnistumiseksi tukea muutosjohtamiseen sekä erityisesti tukea lähiesihenkilöiden oman työhyvinvoinnin vahvistamiseen.
Nyt valmistuneen tutkimuksen tulokset ovat käytännönläheisiä ja helposti ymmärrettäviä sekä käytännön työelämään yhdistettävissä, joten tuloksia voidaan hyödyntää laajemminkin ikääntyneiden hoiva- ja hoitotyön kentillä Keski-Suomen hyvinvointialueen sisällä ja sen ulkopuolella. Mäkiniemi ym. (2014, 35) muistuttavat, että tutkimustulosten käytännönläheisyys ja työelämään yhdistettävyys lisäävät tutkimuksen vaikuttavuutta.
Tutkimuskysymyksinä olivat: 1. Millaisista asioista työntekijöiden työhyvinvointi muodostuu ympärivuorokautisessa palveluasumisessa? 2. Millaisia työhyvinvoinnin haasteita työntekijöillä on ympärivuorokautisessa palveluasumisessa? 3. Miten työhyvinvointia voitaisiin kehittää ympärivuorokautisessa palveluasumisessa? 4. Millaista tukea esihenkilöt tarvitsevat henkilöstön työhyvinvoinnin johtamiseen ympärivuorokautisessa palveluasumisessa?
Tutkimuksessa hyödynnettiin työn vaatimusten ja työn voimavarojen teoreettista TV-TV-mallia. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jonka tutkimusaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, joihin osallistui neljä Keski-Suomen hyvinvointialueella, ikääntyneiden asumispalveluiden vastuualueella työskentelevää lähiesihenkilöä. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tärkeimmät työhyvinvointia vahvistavat tekijät olivat työntekijöiden työhön sitoutuminen, työn merkityksellisyys, hyvä työilmapiiri ja palautteen saaminen ja lähijohtaminen.
Työhyvinvoinnin haasteina tutkimustuloksissa korostui organisaatiomuutoksesta johtuva työntekijöiden epävarmuus tulevaisuudesta, tietotekniset osaamishaasteet, matala palkkataso ja palkitsemisen puutteet sekä fyysinen ja psykososiaalinen työssä kuormittuminen.
Työhyvinvoinnin kehittämisessä kaikista merkittävimpänä tuloksena nousi lähiesihenkilöiden oma työssä jaksamisen kehittäminen sekä töiden priorisoiminen ja työnkuvan ja työtehtävien selkeyttäminen, jotta lähiesihenkilöillä olisi mahdollisuus selvitä työstään ja työhyvinvoinnin johtamisesta. Lisäksi tuloksista ilmeni, lähiesihenkilöiden tarvitsevan työntekijöiden työhyvinvoinnin johtamisen onnistumiseksi tukea muutosjohtamiseen sekä erityisesti tukea lähiesihenkilöiden oman työhyvinvoinnin vahvistamiseen.
Nyt valmistuneen tutkimuksen tulokset ovat käytännönläheisiä ja helposti ymmärrettäviä sekä käytännön työelämään yhdistettävissä, joten tuloksia voidaan hyödyntää laajemminkin ikääntyneiden hoiva- ja hoitotyön kentillä Keski-Suomen hyvinvointialueen sisällä ja sen ulkopuolella. Mäkiniemi ym. (2014, 35) muistuttavat, että tutkimustulosten käytännönläheisyys ja työelämään yhdistettävyys lisäävät tutkimuksen vaikuttavuutta.