Oikeudellinen näkökulma Suomen ja Naton toimivaltasuhteeseen

Abstract

Nopea ja vaikuttava sotilaallinen maanpuolustus voi pysäyttää valtiosuvereenisuuden loukkauksen. Epäselvyys päätös- ja komentosuhteissa voi hidastaa reagointia ja nousta maanpuolustuksen vaikuttavuutta rajoittavaksi tekijäksi. Pystyäkseen nopeaan, vaikuttavaan ja tehokkaaseen sotilaalliseen maanpuolustukseen valmiuslain tarkoittamassa puolustustilassa, Suomen on minimoitava poliittisen päätöksenteon ja sotilaskäskynannon epävarmuustekijät. Nato-täysjäsenyyden myötä yksi merkittävä epävarmuustekijä liittyy kansallisen hallinnon ja Naton toimivalta-asemaan.

Tämä opinnäytetyö tarkastelee kansallisen hallinnon ja Nato-organisaation johtamistoimivaltasuhdetta tilanteessa, jossa Naton täysjäseneksi liittynyttä Suomea kohtaa valmiuslain tarkoittama vieraan vallan aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys tai sen uhka. Puolustustilan johtamistoimivaltasuhteen tarkastelun keskiössä ovat poliittisen päätöksenteon ja sotilaallisen puolustuksen ylimmät toimielimet niin Naton kuin kansallisen hallinnon puolelta.

Tämä opinnäytetyö muodostaa kokonaiskuvan siitä, miten kansallisen hallinnon ja Naton poliittisten ja sotilaallisten organisaatioiden odotetaan yhteensovittautuvan ja kuinka johdonmukaisesti niiden tehtävät ja toimivalta määräytyvät. Oikeudellisesti kyseessä on puolustustilaan liittyvä kansainvälis- ja valtiosääntöoikeudellinen arvio valtionhallinnon ja vakiintuneen sisäisen normiston omaavan kansainvälisen puolustusliiton keskinäisestä suhteesta. Opinnäytetyön tarkoituksena on tunnistaa, millaisissa tehtävissä ja toimivaltuuksissa ristiriitoja ja oikeudellista epävarmuutta ilmenee.

Opinnäytetyön perusteella Naton odotus on, että Pohjois-Atlantin sopimuksen hengen kunnioittamiseksi Suomi sopeuttaa valtiosääntöään sovittautuakseen Naton sisäisen normiston mukaiseen toimintamalliin. Suomen maanpuolustuksen turvaamisen näkökulmasta nopea ja suoraviivainen yhteensovittautuminen olisi merkittävä etu. Naton sisäisen normiston ja Suomen valtiosäännön keskinäistä suhdetta luonnehtii kuitenkin tehtävien päällekkäisyys, osittainen lakiin perustumattomuus sekä merkittävien toimivaltuuksien siirtyminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ilman toimivaltasuhteen selventämistä yhteensovittaminen tulee heikentämään kansallisen hallinnon kykyä päättää ja Suomen Puolustusvoimien kykyä vastata Suomen sotilaallisesta puolustamisesta.

Tämä opinnäytetyö ei anna ratkaisuja siihen, mitä puolustustilan toimivalta-asemasta tulisi sopia tai miten kansallista lainsäädäntöä tulisi muokata. Työn päätavoite on selkiyttää tilannekuvaa ja osoittaa, että kansallisen hallinnon ja Naton toimivaltasuhteen johdonmukaisuus ei ole itsestäänselvyys vaan sen oikeudellista määrittelyä tulee kehittää aktiivisesti. Parhaimmillaan tämä ennakoivasti tehty oikeudellinen määrittely mahdollistaa kansallisen hallinnon ja Naton nopean reagoinnin puolustustilan syntyessä.