Kehityskeskustelu osana ammatillista kasvua
Mäkitalo-Rauma, Minna (2011)
Mäkitalo-Rauma, Minna
2011
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102627995
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102627995
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää hoitohenkilökunnan kokemuksia kehityskeskusteluprosessista ja sen vaikutuksesta henkilökunnan ammatilliseen kasvuun. Tavoitteena on hyödyntää tuloksia henkilökunnan ammatillisen kasvun tukena sekä kehityskeskusteluprosessin kehittämisessä. Tuloksia on tarkoitus hyödyntää kehityskeskusteluprosessin kehittämisessä siten, että kehityskeskusteluprosessi tukee henkilöstön ammatillista kehittymistä entistä tavoitteellisemmin. Opinnäytetyön tulokset antavat ajankohtaista tietoa tutkimusalueen kotihoidon ja palveluasumisen esimiestyön ja kehityskeskustelukäytännön kehittämiseen. Näin voidaan tukea henkilöstön ammatillista kasvua.
Opinnäytetyön tutkimusote on määrällinen. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin N= 97 vakituiselle hoitohenkilökuntaan kuuluvalle työntekijälle Perhonjokilaakson kotihoitoon ja palveluasumiseen, Vastausprosentti oli 66 0/0. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntämällä Microsoft Excel- taulukkolaskentaohjelmaa. Avoin kysymys analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan voitiin todeta että, tutkimusalueen henkilökuntarakenne oli ikääntyvää 39,5 % vastaajista oli yli 50v. Esimiehen valmistautuminen kehityskeskusteluun koettiin lähes kaikkien vastaajien mielestä hyväksi ja rennoksi sekä vuorovaikutussuhde vastavuoroiseksi. Työntekijöiden oma valmistautuminen oli jonkin verran huonompaa, vaikka 65 % vastaajista oli täysin samaa tai lähes samaa mieltä siinä, että heillä oli ollut riittävästi aikaa valmistautua. Vastauksista ilmeni, että yli 30v. vastaajat kokivat hyötyvänsä paremmin kehityskeskusteluprosessista ammatillisen kasvun tueksi kuin nuoremmat vastaajat. Kehityskeskustelun kehittämistarpeiksi vastaajat nostivat tarkoituksellisuuden, jatkuvuuden, säännöllisyyden, valmistautumisen, palautteen saamisen esimieheltä ja työntekijävetoisuuden.
Opinnäytetyön tutkimusote on määrällinen. Tutkimuksessa käytetty aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella. Kysely toteutettiin N= 97 vakituiselle hoitohenkilökuntaan kuuluvalle työntekijälle Perhonjokilaakson kotihoitoon ja palveluasumiseen, Vastausprosentti oli 66 0/0. Tutkimusaineisto analysoitiin hyödyntämällä Microsoft Excel- taulukkolaskentaohjelmaa. Avoin kysymys analysoitiin sisällön analyysin avulla.
Tulosten mukaan voitiin todeta että, tutkimusalueen henkilökuntarakenne oli ikääntyvää 39,5 % vastaajista oli yli 50v. Esimiehen valmistautuminen kehityskeskusteluun koettiin lähes kaikkien vastaajien mielestä hyväksi ja rennoksi sekä vuorovaikutussuhde vastavuoroiseksi. Työntekijöiden oma valmistautuminen oli jonkin verran huonompaa, vaikka 65 % vastaajista oli täysin samaa tai lähes samaa mieltä siinä, että heillä oli ollut riittävästi aikaa valmistautua. Vastauksista ilmeni, että yli 30v. vastaajat kokivat hyötyvänsä paremmin kehityskeskusteluprosessista ammatillisen kasvun tueksi kuin nuoremmat vastaajat. Kehityskeskustelun kehittämistarpeiksi vastaajat nostivat tarkoituksellisuuden, jatkuvuuden, säännöllisyyden, valmistautumisen, palautteen saamisen esimieheltä ja työntekijävetoisuuden.