Kehitysvammaisten omaisten näkökulmia tilapäishoidon toteutumisesta nyt ja tulevaisuudessa : "Ettei uupuminen pääsis yllättämään"

Abstract

Tämän opinnäyteytön tavoitteena oli selvittää, miten kehitysvammaisten tilapäishoito toteutuu heidän omaistensa näkökulmasta Keski-Pohjanmaan ja Jytan alueella sekä nostaa esiin sen kehittämistarpeita heidän näkökulmastaan. Työssä haluttiin selvittää miten tämänhetkinen tilapäishoito on toteutunut, minkä verran sitä käytetään sekä selvittää, tukevatko nykyiset tilapäishoidon muodot perheiden hyvinvointia. Lisäksi työssä selvitettiin, kuinka omaisia on tiedotettu tilapäishoidosta sekä mitä kautta tieto heidät tavoittaisi parhaiten. Opinnäyteyön tarkoituksena oli saada kehitysvammaisten omaisten ääni kuuluviin,

Aineiston keruu tapahtui Webropol-ohjelmalla toteutetulla kyselyllä Keski-Pohjanmaan Kehityspoliklinikan asiakasperheille. Vastaajilla oli mahdollisuus myös kirjalliseen vastaukseen. Kaikki vastaukset käsiteltiin nimettöminä. Kysely analysoitiin laadullisin sekä määrällisin menetelmin.

Kyselyn vastausten perusteella vastaajat eivät olleet tyytyväisiä kuntien tarjoamiin tämän hetkisiin tilapäishoidon muotoihin eivätkä olosuhteisiin. Vastaajat halusivat omaisiensa tarpeita vastaavia sekä joustavia tilapäishoidon paikkoja. Näistä syistä tilanne johti siihen, että moni jäi vaille tilapäishoitoa, sillä vastaajat eivät halunneet sijoittaa omaisiaan heidän mielestään sopimattomiin tilapäishoidon paikkoihin. Tulosten mukaan näytti siltä, että tarpeet ja tarjonta eivät aina kohdanneet toisiaan, Suuri osa vastaajista oli tyytymättömiä tilapäishoidosta tiedottamiseen. Vastaajat olivat kyllästyneitä, että palveluista ja etuuksista tuli usein osata itse ottaa selvää. Tietoa toivottiin kunnan sosiaalityöntekijältä henkilökohtaisesti sekä postitse koteihin.

Palveluja kehittäessä juuri kohderyhmän näkökulmat olisi tärkeä huomioida, joten jatkotutkimuksien aiheiksi sopisi tutkia kehitysvammaisten henkilöiden näkökulmia tilapäishoidosta ja sen toteutumisesta. Jatkotutkimuksen aiheena voisi olla myös, kuinka tilapäishoitomuotoja voisi konkreettisesti kehittää. Myös tilapäishoidosta tiedottamisen kehittämiseen voisi olla hyvä tehdä jatkotutkimuksia.

The aim of this thesis was to sort out how respite care of intellectually disabled becomes true from their next of kin's perspective in Central Ostrobothnia's and JYTA's are as and also bring out its improvements development needs from their perspective. On this thesis also aims to solve it today's respite care methods support their families welfare. In addition, on this work attempt to find out how relatives were informed about respite care and also which channel is the best to reach them. Thesis' intention was to get the voices of intellectually disabled persons' relatives heard.

Collecting the data was conducted by Webropol-based inquiry for Central Ostrobothnia's Developing Clinic's clients families. The respondents chance for written answer as well. All the replies were processed anonymously. The inquiry was analyzed by both qualitative and quantitative methods.

On the basis of the inquiry results the respondents were not satisfied with the current respite care forms neither the circumstances offered by municipalities. The respondents wanted their next of kinss to have flexible respite care places that would meet their needs. For these reasons the situation led to that many remained without any respite care, because the respondents did not want to place their next of kins into inappropriate respite care places. According to the results it seemed that needs and resources did not always meet each other. Large number of the respondents were unsatisfied with informing about respite care. The respondents were tired with the fact that services and benefits were often for themselves to find out. Information was hoped from municipal social worker personally and by post to their homes.

When building up these services the focus group's points of view would be important to be heard, hence the follow-up research subject could be intellectually disabled persons' points of view on respite care and its actualizing. Follow-up research subject could also be how respite care forms could be concrete by improved. Finally, on informing about respite care could also be ood to conduct follow-u studies.