Rangaistuksen määrääminen ja sukupuoleen perustuva vihamotiivi
Willström, Joanna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102627996
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102627996
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan rikosoikeudellista vastuuta ja rangaistuksen määräämistä erityisesti rangaistuksen koventamisperusteisiin syventymällä. Tutkimuksen keskiössä on vuoden 2023 alussa voimaanastunut lakimuutos, jossa rikoslain 6 luvun 5 §:ssä listattuihin koventamisperusteisiin lisättiin maininta sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko sukupuoleen perustuvaa vihaa pitää riittävänä perusteena rangaistuksen koventamiselle. Lisäksi tavoitteena oli pohtia uuden koventamisperusteen tosiasiallisia vaikutuksia ja sitä, miten lakimuutos vastaa sen säätämisperusteeksi esitettyihin tavoitteisiin.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään lainoppia. Tutkimuksen tietoperustassa käsitellään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntöä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tämän jälkeen perehdytään viharikollisuuteen ja vihapuheeseen, joilla on ollut keskeinen vaikutus sukupuoleen perustuvan vaikuttimen lisäämiseksi koventamisperusteisiin. Rikosoikeudelliseen vastuuseen perehdytään tarkastelemalla rikoslain 3 ja 4 luvun vastuusäännöksiä, minkä jälkeen syvennytään rikoslain 6 luvun rangaistuksen määräämistä koskeviin säännöksiin. Rangaistuksen koventamisperusteiden yhteydessä käydään myös lyhyesti läpi Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan rikoslakien säännöksiä.
Tutkimustuloksena voidaan todeta, ettei sukupuoleen perustuvaa vihaa voida pitää rikosoikeudellisesta näkökulmasta riittävänä perusteena rangaistuksen koventamiselle. Lakimuutos sisältää useita ongelmakohtia sekä symbolisen lainsäädännön piirteitä. Jatkossa sukupuoleen perustuvan viharikollisuuden torjumiseksi tulee kehittää muita keinoja, sillä sukupuoleen perustuvan motiivin säätäminen koventamisperusteeksi ei ole riittävä keino torjua sukupuoleen kohdistuvaa vihaa.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään lainoppia. Tutkimuksen tietoperustassa käsitellään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolainsäädäntöä niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Tämän jälkeen perehdytään viharikollisuuteen ja vihapuheeseen, joilla on ollut keskeinen vaikutus sukupuoleen perustuvan vaikuttimen lisäämiseksi koventamisperusteisiin. Rikosoikeudelliseen vastuuseen perehdytään tarkastelemalla rikoslain 3 ja 4 luvun vastuusäännöksiä, minkä jälkeen syvennytään rikoslain 6 luvun rangaistuksen määräämistä koskeviin säännöksiin. Rangaistuksen koventamisperusteiden yhteydessä käydään myös lyhyesti läpi Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan rikoslakien säännöksiä.
Tutkimustuloksena voidaan todeta, ettei sukupuoleen perustuvaa vihaa voida pitää rikosoikeudellisesta näkökulmasta riittävänä perusteena rangaistuksen koventamiselle. Lakimuutos sisältää useita ongelmakohtia sekä symbolisen lainsäädännön piirteitä. Jatkossa sukupuoleen perustuvan viharikollisuuden torjumiseksi tulee kehittää muita keinoja, sillä sukupuoleen perustuvan motiivin säätäminen koventamisperusteeksi ei ole riittävä keino torjua sukupuoleen kohdistuvaa vihaa.