Organisaation systemaattinen tulevaisuustietoisuuden kehitys osallistavalla skenaariotyöllä
Himilä, Jaana (2023)
Himilä, Jaana
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102628017
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102628017
Tiivistelmä
Tämän työn tarkoituksena oli selvittää julkisen hallinnon organisaatiossa yksikön johtotiimin jäsenten tulevaisuustietoisuuden tasoa ja tutkia, pystytäänkö tulevaisuustietoisuutta kehittämään skenaariotyöskentelyllä. Samalla pyrittiin luomaan yksikköön toimintamalli, miten voidaan laajentaa tulevaisuusajattelua koko yksikössä sekä systematisoida strategista ennakointia yksikön johtamisessa. Tutkimuksellisessa osiossa keskeisinä johtamisen osa-alueina olivat henkilöstöjohtaminen sekä strateginen ennakointi.
Työn teoreettisessa osuudessa näkökulmina olivat strateginen johtaminen, strateginen ennakointi sekä työelämässä tapahtuneet ja odotettavissa olevat muutokset. Kehittämisosuudessa käytettiin useita menetelmiä, joilla pyrittiin kartoittamaan yksilöiden tulevaisuuslukutaitoa ja tulevaisuustietoisuutta sekä tutkimaan millä menetelmillä tulevaisuustietoisuutta voitaisi vahvistaa. Organisaation sisäisen ennakointityön kartoituksen perusteella hahmotettiin merkitykselliset muutosvoimat yksikön strategisen ennakoinnin näkökulmasta, pyrkien vahvistamaan toimintaa kohti organisaation luomaa toivottua tulevaisuutta. Yksilöiden tulevaisuustietoisuutta selvitettiin itsearvioinnilla ja haastatteluilla. Näiden menetelmien lisäksi yksikön tulevaisuuskuvia luotiin skenaariotyöpajassa, käyttäen skenaarioiden muutosvoimina uudistumista sekä resilienssiä.
Tutkimustulokset kiistattomasti osoittivat numeeristen itsearviointien tulosten perusteella, että tulevaisuustietoisuutta ja tulevaisuuslukutaitoa voidaan aidosti kehittää skenaariotyöskentelyllä. Lisäksi haastattelujen perusteilla voidaan tuloksena myös todeta, että skenaariotyön yhteydessä käytävällä keskustelulla voidaan kehittää yksilöiden tulevaisuusajattelua ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä toivottavasta tulevaisuudesta. Nykypäivän trendit ja megatrendit osoittavat, että työelämä ja johtaminen muuntuvat tulevaisuudessa ja muutokset tapahtuvat entistä nopeammassa syklissä. Tämän johdosta tulevaisuuden johtamisessa tarvittaviksi kriittisiksi osaamisiksi nousevat tulevaisuustietoisuus ja ennakointikyvykkyys. Vain näiden osaamisten ja ominaisuuksien kautta voidaan strategisessa johtamisessa vahvistaa henkilöstön luottamusta tulevaisuuteen ja resilienssiä kohdata tulevaisuuden muutoksia.
Tulevaisuuden kehittämistarpeena nähdäänkin merkittävässä roolissa tulevaisuustietoisuuden laajentaminen ja strategisen ennakoinnin vahvistaminen kaikessa johtamisessa. Lisäksi keskeisenä kehittämistarpeena muodostui näkemys siitä, että tulevaisuustyöhön tulisi pyrkiä osallistamaan henkilöstöä kaikilta organisaatiotasoilta, jotta strategisessa ennakoinnissa olisi mahdollisuus huomioida keskeiset toimintaan vaikuttavat ilmiöt ja heikot signaalit mahdollisimman laaja-alaisesti ja kattavasti. Samalla pystytään luomaan ja varmistamaan yhteistä ymmärrystä sekä vahvistamaan henkilöstön resilienssiä ja ennakointikyvykkyyttä tuleviin mahdollisiin muutoksiin.
Työn teoreettisessa osuudessa näkökulmina olivat strateginen johtaminen, strateginen ennakointi sekä työelämässä tapahtuneet ja odotettavissa olevat muutokset. Kehittämisosuudessa käytettiin useita menetelmiä, joilla pyrittiin kartoittamaan yksilöiden tulevaisuuslukutaitoa ja tulevaisuustietoisuutta sekä tutkimaan millä menetelmillä tulevaisuustietoisuutta voitaisi vahvistaa. Organisaation sisäisen ennakointityön kartoituksen perusteella hahmotettiin merkitykselliset muutosvoimat yksikön strategisen ennakoinnin näkökulmasta, pyrkien vahvistamaan toimintaa kohti organisaation luomaa toivottua tulevaisuutta. Yksilöiden tulevaisuustietoisuutta selvitettiin itsearvioinnilla ja haastatteluilla. Näiden menetelmien lisäksi yksikön tulevaisuuskuvia luotiin skenaariotyöpajassa, käyttäen skenaarioiden muutosvoimina uudistumista sekä resilienssiä.
Tutkimustulokset kiistattomasti osoittivat numeeristen itsearviointien tulosten perusteella, että tulevaisuustietoisuutta ja tulevaisuuslukutaitoa voidaan aidosti kehittää skenaariotyöskentelyllä. Lisäksi haastattelujen perusteilla voidaan tuloksena myös todeta, että skenaariotyön yhteydessä käytävällä keskustelulla voidaan kehittää yksilöiden tulevaisuusajattelua ja vahvistaa yhteistä ymmärrystä toivottavasta tulevaisuudesta. Nykypäivän trendit ja megatrendit osoittavat, että työelämä ja johtaminen muuntuvat tulevaisuudessa ja muutokset tapahtuvat entistä nopeammassa syklissä. Tämän johdosta tulevaisuuden johtamisessa tarvittaviksi kriittisiksi osaamisiksi nousevat tulevaisuustietoisuus ja ennakointikyvykkyys. Vain näiden osaamisten ja ominaisuuksien kautta voidaan strategisessa johtamisessa vahvistaa henkilöstön luottamusta tulevaisuuteen ja resilienssiä kohdata tulevaisuuden muutoksia.
Tulevaisuuden kehittämistarpeena nähdäänkin merkittävässä roolissa tulevaisuustietoisuuden laajentaminen ja strategisen ennakoinnin vahvistaminen kaikessa johtamisessa. Lisäksi keskeisenä kehittämistarpeena muodostui näkemys siitä, että tulevaisuustyöhön tulisi pyrkiä osallistamaan henkilöstöä kaikilta organisaatiotasoilta, jotta strategisessa ennakoinnissa olisi mahdollisuus huomioida keskeiset toimintaan vaikuttavat ilmiöt ja heikot signaalit mahdollisimman laaja-alaisesti ja kattavasti. Samalla pystytään luomaan ja varmistamaan yhteistä ymmärrystä sekä vahvistamaan henkilöstön resilienssiä ja ennakointikyvykkyyttä tuleviin mahdollisiin muutoksiin.