Ruokalähetti - yrittäjä vai työntekijä?

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli alustatalouden yritysten ruokalähettien työoikeudellisen aseman tutkiminen sen kannalta, ovatko lähetit lainsäädännöllisesti työntekijöitä vai yrittäjiä. Aihetta käsiteltiin perehtymällä lainsäädäntöön, hallituksen esityksiin ja oikeuskirjallisuuteen. Lisäksi tarkasteltiin Euroopan unionin lainsäädäntöä, kuten direktiivejä ja komission ehdotuksia. Opinnäytetyössä perehdyttiin myös oikeuskäytäntöön, sekä muutamiin oikeustapauksiin ympäri Euroopan unionia.

Opinnäytetyössä käytettiin menetelmänä oikeusdogmatiikkaa. Oikeusdogmatiikalla eli lainopilla tarkoitetaan oikeustieteellistä metodia, jonka keskeinen tehtävä on tulkita sekä systematisoida oikeussäännöksiä. Lisäksi oikeusdogmatiikka antaa tulkintoja ja toimintasuosituksia voimassa olevasta oikeudesta. Lainopin harjoittamalla systematisoinnilla tarkoitetaan, että oikeusnormeista muodostetaan oikeusjärjestelmä. Systematisoinnin keskeisin tehtävä onkin tutkia ja jäsentää oikeudenalojen käsitteitä, oikeusperiaatteita ja teoreettisia rakennelmia. Lainopin erona systematisointiin on se, että lainoppi tutkii voimassa olevaa oikeutta. Tässä opinnäytetyössä lainoppia hyödynnettiin nimenomaan tutkimalla voimassa olevaa oikeutta.

Aihepiiri on ollut isona oikeudellisena haasteena ja uutisoinnin aiheena koko 2010-luvun ajan, ja aiheesta julkaistaan jatkuvasti lisää kannanottoja, uutisointia ja artikkeleita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että asiaan on tulossa lainsäädännöllisiä muutoksia lähivuosina esimerkiksi hallituksen esitysten ja direktiivien kautta. Voidaan myös todeta, että lähettien asema tulee todennäköisesti olemaan tulevaisuudessa joko työntekijä tai yrittäjä. Ottaen huomioon yleisen Euroopan unionin jäsenvaltioiden oikeuskäytännössä havaittavan trendin, on hyvin todennäköistä, että myös Suomessa tullaan määrittelemään lähetit työntekijöiksi.