Nuorten kuulokojeenkäyttäjien kokemuksia vertaistuesta

Abstract

Opinnäytetyö on tehty laadullisen tutkimuksen standardeja noudattaen. Tässä opinnäytetyössä on tarkoitus kuvata miten huonokuuloiset nuoret kokevat vertaistuen. Tavoitteena oli saada tietoa vertaistuen merkityksestä kuulokojetta käyttäville nuorille. Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten keskuudessa antamalla koottua tietoa kuulolaitetta käyttävien nuorten kokemuksista jonka avulla on helpompi ohjata vertaistuen pariin yksilöllisesti. Viitekehyksenä opinnäytetyössä toimi huonokuuloinen, kokemus, nuori ja vertaistuki. Opinnäytteen tutkimustehtävä on: 1. Millainen kokemus vertaistuki on? Tutkimusmenetelmänä käytettiin teorialähtöistä sisällön analyysia. Haastattelu aineisto kerättiin teemahaastattelun avulla, jossa haastateltiin vertaistuen parissa olleita kuulokojeita käyttäviä nuoria. Tähän opinnäytetyöhön haasta-teltiin kolmea huonokuuloista nuorta, jotka olivat kotoisin ympäri Suomea. Haastatteluja varten anoin tutkimus-luvan Kajaanin operatiivisen vastuualueen ylihoitajalta. Opinnäytetyön keskeisimpinä tuloksina esiin nousi, huo-nokuuloisen kokonaisvaltainen huomiointi ja hoitajan riittävä ohjaus vertaistuen pariin, joten jatkotutkimusai-heeksi voidaan esittää, ohjausmallin tekemistä, huonokuuloisen murrosikäisen nuoren motivoinnista kuntoutuk-seen sekä vanhempien ohjauksesta.

This qualitative thesis describes young hearing aid users’ experiences of peer support. The objective was to ob-tain information on the importance of peer support for young hearing aid users. Social and health care profes-sionals can use the results when they counsel young people on peer support individually. In addition, the results can also be used in counselling of other disabled groups. The research task were the following: 1. How was peer support experienced? The research method used was theory-based content analysis. Data was collected using thematic interviews with three young hearing aid users who received peer support. The nursing manager of the Kajaani Operative Re-sponsibility Area gave the research permit for this thesis. The main results of this thesis were that young hearing-impaired people needed to be considered com-prehensively and that they needed adequate counselling on peer support. Further research could focus on creating a counselling model to motivate hearing-impaired adolescents to rehabilitation and to in-clude parents in counselling.