Ikääntyminen vankilassa : narratiivinen kirjallisuuskatsaus
Numminen, Renáta (2023)
Numminen, Renáta
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110228411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110228411
Tiivistelmä
Suomi vanhenee ikärakenteeltaan ja sen myötä vankien keski-ikä tulee nousemaan. Ikä itsessään ei estä rangaistuksen suorittamista. Suomessa on ikääntymispoliittinen strategia, vankiloissa olevista ikääntyneistä siinä ei ole mainintaa. Kriminaalipolitiikassa maininta ikääntyvistä vangeista on minimaalinen.
Opinnäytetyön aihe on yhteiskunnallisella tasolla ajankohtainen, väestön ikärakenteen muutoksen takia, joka tulee heijastumaan vankiloihin myös. Yhteiskunnan on huomattava erityisasemassa olevia ikääntyviä, ja heitä on myös kuunneltava. Tämä on hyvinvointivaltion perusta. Tämä opinnäytetyö on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, ja sen tavoitteena on tutkia ikääntymisen haasteita Suomen vankiloissa. Tietoperustassa on kuvailtu ikääntyvien ihmisten yleisimmät sairaudet sekä Suomen kriminaalipolitiikkaa.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että vankilassa ikääntyväksi ihmiseksi voidaan laskea 10–15 vuotta nuorempi ihminen kuin siviilielämässä. Tutkimukset osoittavat, että vankiloihin ei ole viety ikääntyneiden ihmisten kokonaisvaltaisia arviointimenetelmiä, kuten RAI-arviointimenetelmää. Tutkimukset osoittivat, että vankiloiden henkilökunnalla ei ole riittävästi tietoa ja taitoja kohdata ikääntyviä vankeja. Tutkimukset osoittivat lisäksi, että rangaistuslaitoksen kuntoutusta on räätälöitynuoremman sukupolven tarpeita varten.
Opinnäytetyön aihe on yhteiskunnallisella tasolla ajankohtainen, väestön ikärakenteen muutoksen takia, joka tulee heijastumaan vankiloihin myös. Yhteiskunnan on huomattava erityisasemassa olevia ikääntyviä, ja heitä on myös kuunneltava. Tämä on hyvinvointivaltion perusta. Tämä opinnäytetyö on narratiivinen kirjallisuuskatsaus, ja sen tavoitteena on tutkia ikääntymisen haasteita Suomen vankiloissa. Tietoperustassa on kuvailtu ikääntyvien ihmisten yleisimmät sairaudet sekä Suomen kriminaalipolitiikkaa.
Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että vankilassa ikääntyväksi ihmiseksi voidaan laskea 10–15 vuotta nuorempi ihminen kuin siviilielämässä. Tutkimukset osoittavat, että vankiloihin ei ole viety ikääntyneiden ihmisten kokonaisvaltaisia arviointimenetelmiä, kuten RAI-arviointimenetelmää. Tutkimukset osoittivat, että vankiloiden henkilökunnalla ei ole riittävästi tietoa ja taitoja kohdata ikääntyviä vankeja. Tutkimukset osoittivat lisäksi, että rangaistuslaitoksen kuntoutusta on räätälöitynuoremman sukupolven tarpeita varten.