Kehittämistyö meluhaittojen vähentämiseksi työturvallisuuden näkökulmasta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä käsitellään meluhaittojen vähentämistä työturvallisuuden näkökulmasta Ruduksen murskausasemalla, jossa käsitellään kiviainesta. Tavoitteena oli tutkia ja tarjota keinoja, joilla meluun liittyvää työturvallisuutta olisi mahdollista kehittää murskausasemalla. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Rudus Oy. Haastattelin murskausaseman henkilöstöä saadakseni selville heidän omakohtaisia kokemuksiansa ja kehitysehdotuksia, joilla työnteosta olisi mahdollista tehdä turvallisempaa. Suoritin melutasomittauksia samalla murskausasemalla missä haastattelut toteutettiin. Ennen melutasomittauksia haastattelin Työterveyslaitoksen meluasiantuntijaa Erkko Airoa liittyen melutasomittaukseen. Tietoperusta perustuu relevantteihin asiantuntijateksteihin ja lainsäädäntöihin, jotka koskevat melua. Työssä lähestytään aihetta teoreettisen sekä käytännönläheisen tiedon avulla. Menetelmää kutsutaan toiminnalliseksi kehittämistyöksi. Melutasomittaukset ja haastattelut tuottavat arvokasta tietoa henkilöstön työympäristön parantamiseksi ja murskausaseman toiminnan kehittämiseksi.

Murskausasemalla työskentelevien haastattelun tuloksia tukevat melutasomittausten tulokset. Haastatteluissa ilmeni henkilöstön aktiivinen kuulonsuojainten käyttäminen ja tietoisuus melusta aiheutuvista vaaroista. Melu koettiin aiheuttavan vaaratilanteita, sillä se vaikuttaa ympäristön havainnointiin ja kommunikointiin negatiivisesti. Melutasomittaukset osoittivat melun olevan altistuville vaarallista. Esiin nousi parannusehdotuksia taukotilan ja murskausaseman valvomon äänieristykseen liittyen. Melutasot eivät kyseisissä tiloissa olleet altistuvalle vaaralliset, mutta melu koettiin häiritsevänä. Melulähteiden kotelointia ei koettu hyväksi vaihtoehdoksi, sillä se vaikeuttaisi työntekoa ja tietäisi kustannuksia. Hyvänä vaihtoehtona pidetään esimurskaimen kumittamista. Työn mielekkyyttä lisäisi meluton taukotila ja valvomo. Pelkästään meluttomalla tauolla on vaikutusta altistuvan työstä palautumiseen, jolloin valmiustila työhön pienenee. Esimurskaimen reunusten kumittamisella ei saata olla vaikutusta kokonaismeluun, mutta se poistaisi impulssimaista melua, joka vaikuttaa melun häiritsevyyteen. Kuulonsuojaus murskausasemalla on riittävä, mutta se tuottaa haasteita havainnoida ympäristöä ja kommunikoida. Havainnointi paranisi, jos käytössä olisi vastamelukupusuojaimet, jotka vaimentavat matalia ääniä, joita syntyy murskauksesta. Kommunikointia parantaisi radiokupusuojaimet, jolloin kommunikointi olisi saumattomampaa.