Päivystävien sairaanhoitajien ammatilliset valmiudet Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteispäivystyksessä

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, millaisena päivystävät sairaanhoitajat kokevat ammatilliset valmiutensa työskennellä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteispäivystyksessä. Tavoitteena oli tuoda esiin kehittämiskohteita, joiden avulla sairaanhoitajien ammattitaitoa voitaisiin kehittää. Opinnäytetyössämme haimme vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millaisiksi päivystävät sairaanhoitajat kokevat ammatilliset valmiutensa toimiessaan yhteispäivystyksessä? Miten päivystävien sairaanhoitajien ammatillisia valmiuksia tulee kehittää?

Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen tulokset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella Keski-Pohjanmaan keskussairaalan yhteispäivystyksessä syksyllä 2011. Vastaajilla oli pitkä työkokemus sairaanhoitajina erikoissairaanhoidon päivystyksessä ja vähintään kahden vuoden työkokemus päivystävinä sairaanhoitajina. Päivystävät sairaanhoitajat kokivat ammatilliset valmiutensa pääasiassa hyviksi. Työkokemus ja koulutus nousivat kaikissa vastauksissa hyvin olennaiseksi ammatillisia valmiuksia edistäviksi tekijöiksi. Ammatillisia valmiuksiaan päivystävät sairaanhoitajat kehittäisivät säännöllisellä, jatkuvalla ja tarpeenmukaisella koulutuksella. Lääkäreiden antama tuki ja yhteiset käytännöt ovat tärkeitä ammatillisten valmiuksien kehittämisessä. Oma motivoituminen työhön koettiin olennaiseksi. Motivaatioon vaikuttivat työolosuhteet ja työn kuormittavuus. Vastanneet kokivat potilasohjauksen tärkeäksi, mutta laadukkaaseen potilasohjaukseen ei usein ollut riittävästi aikaa käytettävissä.

Päivystävät sairaanhoitajat halusivat lisää koulutukseen sairauksien tunnistamista, erotusdiagnostiikkaa, lääkehoitoa ja käytännön toimenpiteiden opettamista. Käytännön harjoittelua haluttiin lisätä ja opintoja haluttiin painottaa enemmän juuri päivystävän sairaanhoitajan tehtäviin. Lääkkeenmääräämiskoulutus haluttiin saada kaikkien päivystävien sairaanhoitajien koulutukseen.

The purpose of this thesis was to describe how the nurses on call experience their professional capabilities in working at the Central Ostrobothnia's Central Hospital's joint emergency service. The aim was to find areas of improvement by which the professionality of nurses could be improved. In our thesis we tried to find the answers to these questions: How do the nurses on call feel about their professional skills when working at the joint emergency room? How should the skills off nurses on call be improved?

Qualitative research methods were used in this thesis. Results of the study were analyzed by inductive content analysis. The study was conducted by open questionnaire in Central Ostrobothnia's joint emergency services in the autumn of 2011. The respondents had a long working experience as nurses in specialized emergency services and at least two years of experience as the nurses on call.

Nurses on call experienced their skills mainly good. According to respondents' work experience and education were the most essential factors in improving occupational skills. Attending nurses would like to hone their skills by regular and meaningful training. Common practices and doctor's support are important for improving occupational skills. Own motivation was also considered important. Working conditions and work load affected respondents' motivation. They also felt that educating the patient is important, but there rarely was enough time for high quality patient guidance. Nurses on call wanted more disease identifying, separitive diagnostics, medicinal care and learning more basic operations. They wanted to have more practical training and to emphasize the learning for the tasks of a nurse on call. Education for prescribing medicines was wanted for every nurse on call's education.