Uusien vakavaraisuus- ja likviditeettisäännösten vaikutus pankkitoimintaan
Karjalainen, Niina (2014)
Karjalainen, Niina
Lahden ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100114365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014100114365
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee uusia vakavaraisuus- ja likviditeettisäännöksiä suomalaisten pankkien ja erityisesti paikallispankki x:n näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, kuinka uudet säännökset vaikuttavat pankkisektoriin. Päätutkimusongelmana tutkitaan, kuinka uudet säännökset vaikuttavat pankkien toimintaan. Alaongelmina tutkitaan uusien säännösten vaikutuksia kannattavuuteen, luotonantoon ja hinnoitteluun.
Työ on jaettu teoriaosuuteen ja empiiriseen osuuteen. Teoriaosan ensimmäisessä luvussa käydään läpi vakavaraisuuden käsitettä, pankkitoiminnan perusteita, pankkien vakavaraisuuslaskentaa ja vanhoja vakavaraisuussäännöksiä. Teoriaosuuden toisessa luvussa perehdytään uusiin vakavaraisuus- ja likviditeettisäännöksiin. Ensin käydään läpi niiden taustaa, tavoitteita ja aikataulua ja sen jälkeen perehdytään tarkemmin yksittäisiin säännöksiin.
Työn empiirisessä osuudessa tutkitaan uusien säännösten vaikutuksia pankkitoimintaan. Tutkimusmenetelmäksi on valittu kvalitatiivinen tutkimus. Lähteinä on käytetty x-pankin talouspäällikön ja taloushenkilön teemahaastatteluja. Osuudessa haastattelujen tulokset ja aiheen teoria kulkevat rinnakkain. Ensin perehdytään suomalaisten pankkien tämän hetkiseen tilanteeseen, sitten tutkitaan vaikutuksia kannattavuuteen, luotonantoon ja hinnoitteluun. Lopuksi pohditaan, kuinka hyvin uudet säännökset onnistuvat tavoitteissaan.
Uudet vakavaraisuus- ja likviditeettisäännökset vaikuttavat pankkitoimintaan monin eri tavoin. Koska säädökset ovat vasta tulossa voimaan, niiden vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Uudet vaatimukset lisäävät pankkien kuluja ja syövät näin niiden kannattavuutta. Kannattavuuden heikkeneminen nostaa luottomarginaaleja. Lisäksi uusi sääntely kiristää erityisesti pienten yritysten lainansaantia ja lainaehtoja. Tämä voi puolestaan aiheuttaa ongelmia talouskasvuun. Uudet vaatimukset lisäksi nostavat talletusten hintoja.
Aihetta voi tutkia myöhemmin uudestaan, kun uudet säännökset astuvat kokonaisuudessaan voimaan. Siten saadaan selville, miten uudet säännökset todella vaikuttivat pankkitoimintaan. Myös IRB-mallin käyttöönottoa ja sen tuomia hyötyjä voisi tutkia.
Työ on jaettu teoriaosuuteen ja empiiriseen osuuteen. Teoriaosan ensimmäisessä luvussa käydään läpi vakavaraisuuden käsitettä, pankkitoiminnan perusteita, pankkien vakavaraisuuslaskentaa ja vanhoja vakavaraisuussäännöksiä. Teoriaosuuden toisessa luvussa perehdytään uusiin vakavaraisuus- ja likviditeettisäännöksiin. Ensin käydään läpi niiden taustaa, tavoitteita ja aikataulua ja sen jälkeen perehdytään tarkemmin yksittäisiin säännöksiin.
Työn empiirisessä osuudessa tutkitaan uusien säännösten vaikutuksia pankkitoimintaan. Tutkimusmenetelmäksi on valittu kvalitatiivinen tutkimus. Lähteinä on käytetty x-pankin talouspäällikön ja taloushenkilön teemahaastatteluja. Osuudessa haastattelujen tulokset ja aiheen teoria kulkevat rinnakkain. Ensin perehdytään suomalaisten pankkien tämän hetkiseen tilanteeseen, sitten tutkitaan vaikutuksia kannattavuuteen, luotonantoon ja hinnoitteluun. Lopuksi pohditaan, kuinka hyvin uudet säännökset onnistuvat tavoitteissaan.
Uudet vakavaraisuus- ja likviditeettisäännökset vaikuttavat pankkitoimintaan monin eri tavoin. Koska säädökset ovat vasta tulossa voimaan, niiden vaikutuksia on vielä vaikea arvioida. Uudet vaatimukset lisäävät pankkien kuluja ja syövät näin niiden kannattavuutta. Kannattavuuden heikkeneminen nostaa luottomarginaaleja. Lisäksi uusi sääntely kiristää erityisesti pienten yritysten lainansaantia ja lainaehtoja. Tämä voi puolestaan aiheuttaa ongelmia talouskasvuun. Uudet vaatimukset lisäksi nostavat talletusten hintoja.
Aihetta voi tutkia myöhemmin uudestaan, kun uudet säännökset astuvat kokonaisuudessaan voimaan. Siten saadaan selville, miten uudet säännökset todella vaikuttivat pankkitoimintaan. Myös IRB-mallin käyttöönottoa ja sen tuomia hyötyjä voisi tutkia.