Sydänhoitajalta saatu tuki ja ohjaus sepelvaltimotautipotilaan elämässä ja sairauden mukanaan tuomissa muutoksissa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sepelvaltimotautiin sairastumisen mukanaan tuomia muutoksia potilaiden elintavoissa ja ihmissuhteissa. Siinä selvitettiin myös sydänhoitajan antamien ohjeiden toteutumista asiakkaiden jokapäiväisessä elämässä sekä tuen ja ohjauksen tarvetta. Työelämälähtöinen opinnäytetyö toteutettiin kyselynä Tunkkarin sydänhoitajan vastaanotolla käyville asiakkaille, joilla oli todettu sepelvaltimotauti.

Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja toteutus tapahtui strukturoidulla kyselylomakkeella. Kysely lähetettiin postitse 90:lle sydänhoitajan vastaanotolla käyvälle asiakkaalle. Tutkimusaineisto kerättiin toukokuussa 2011 ja se koostui 60 palautetusta vastauslomakkeesta. Kyselylomakkeiden vastaukset analysoitiin SPSS for Windows 19.0 -tilasto-ohjelmalla. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan sepelvaltimotautiin sairastuminen vaikuttaa potilaiden elämään monin eri tavoin. Sairaus heikensi merkittävästi elämänlaatua ja toimintakykyä etenkin pitkään sairastaneilla. Lääkehoidolla puolestaan koettiin olevan positiivinen vaikutus elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Sairastuminen sepelvaltimotautiin oli saanut aikaan positiivisia muutoksia useimpien potilaiden elämäntavoissa. Sairauden vaikutus ulottui osalla potilaista myös mielialaan, unen saantiin ja nukkumiseen, sukupuolielämään sekä perhe- ja ystävyyssuhteisiin.

Tutkimuksen mukaan sydänhoitajan ohjaus oli ollut ymmärrettävää, kannustavaa, itsehoitoon motivoivaa sekä tiedoltaan laadukasta ja potilaiden tarpeet huomioon ottavaa, Vastauksista päätellen sydänhoitajan tekemä työ oli tuottanut myönteistä tulosta, sillä liikunta koettiin yleisesti mielekkäänä ja ravitsemusasioihin oli opittu kiinnittämään huomiota. Itsehoidon onnistuminen koettiin merkityksellisenä ja sydänhoitajan ohjeita otettiin mielellään vastaan. Sydänhoitajan käyttämissä ohjausmenetelmissä oli kyselyn mukaan kuitenkin vielä kehittämisen varaa. Potilaat toivoivat jatkossa määräaikaistarkastuksia ja säännöllisiä tapaamisia sydänhoitajan kanssa. Ohjauksen ja tuen tarve oli erityisen suuri yksin elävillä ja pitkään sairastaneilla.

The purpose of this thesis was to find out changes that the coronary artery causes on patients' lifestyles and human relationships. Another purpose was to find out how the instructions given by the cardiac nurse were implemented in patients' everyday lives and also the need for support and counselling from the patients' point of view. This working life based thesis was executed as a questionnaire to Tunkkari cardiac nurse's clients diagnosed with coronary artery disease.

This research was carried out using the quantitative research method and it was executed by using a structured questionnaire.. The questionnaire was mailed to 90 clients of the cardiac nurse. The study data was gathered in May 201 1, consisting of 60 returned questionnaires. The questionnaire responses were analyzed with SPSS for Windows 19.0 Statistics Program. The responses from the open question were analyzed with content analysis.

According to the results of this study, getting coronary artery disease affects patients' lives in many ways. The disease weakened quality of life and physical function especially in case of the long-term patients. Medication, in turn, was experienced to have a positive effect on quality of life and physical function. Contracting coronary artery disease had induced positive changes in the most patients' lifestyles. Some of the patients felt that the disease had affected their mood, quality of sleep and ability to sleep, sexual activity and relationships with friends and family.

According to this study, the cardiac nurse's counselling had been well understandable and encouraging. The cardiac nurse gave the patients good quality information and took their needs into consideration. As a conclusion from the study, work of the cardiac nurse was found to have positive results, as physical exercise was experienced meaningful and nutritional matters had been learned to pay attention to. Success in self-care was found to be significant and the cardiac nurse's instructions were gladly received. According to the study, there was still place for development when it came to the counselling methods used by the cardiac nurse. Patients hoped to get more regular check-ups and frequent meetings with the cardiac nurse. The need of counselling and support was big especially among those living alone and the Iong-term patients.