Rikosseuraamustyöntekijöiden kokemus omasta osaamisesta mielenterveyspalveluihin ohjaamisessa: Pohjanmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella Pohjanmaan yhdyskuntaseuraamustoimiston rikosseuraamustyöntekijöiden kokemuksia omasta osaamisesta mielenterveyspalveluihin ohjaamisessa. Tavoitteena oli myös tarkastella ohjaamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä rikosseuraamustyöntekijöiden osaamista mielenterveyden häiriöiden tunnistamisessa. Opinnäytetyö oli toimeksianto yhdyskuntaseuraamustoimistolta, jossa koettiin tarpeelliseksi tutkia työntekijöiden osaamista mielenterveyspalveluihin ohjaamisessa. Osaamisen kartoittamisen avulla yhdyskuntaseuraamustoimisto voi tarvittaessa tarjota työntekijöilleen lisäkoulutusta.

Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu osaamisen johtamisen, mielenterveyden häiriöiden, mielenterveyspalveluiden sekä rikosseuraamustyöntekijän osaamisen ympärille. Opinnäytetyötä varten haastateltiin yhteensä kuutta Pohjanmaan alueella työskentelevää rikosseuraamustyöntekijää. Haastatteluiden sisältö analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä.

Tutkimuksessa ilmeni, että rikosseuraamustyöntekijöillä on osaamista mielenterveyspalveluihin ohjaamisessa, mutta ongelmana on palveluiden huono saatavuus sekä niiden riittämättömyys. Mielenterveyden häiriöiden tarkka tunnistaminen koettiin haastavaksi, mutta rikosseuraamustyöntekijät kokivat tunnistavansa, mikäli asiakas ei voi hyvin. Rikosseuraamustyöntekijät kaipasivat työnsä tueksi lisäkoulutusta liittyen mielenterveyden häiriöihin, palveluohjaukseen sekä lääkkeisiin ja niiden vaikuttavuuteen. Myös aiemmin järjestetylle mielenterveyden ensiapukoulutuksen kertaukselle koettiin olevan tarvetta.

The purpose of the bachelor’s thesis was to analyse the experiences of the probation supervisors in Ostrobothnia Probation Office on their own competence in referral to mental health services. The objective was also to examine the factors affecting referral and the competence of probation supervisors in identifying mental health disorders. The topic of the bachelor’s thesis came directly from the Ostrobothnia Probation Office, where it was felt necessary to study the skills of employees in referring the clients to mental health services. By surveying the competences, the Ostrobothnia Probation Office can offer additional training to its employees if necessary.

The theoretical framework of the bachelor’s thesis is built around competence management, mental health disorders, mental health services and probation supervisor’s competence. For the bachelor’s thesis, a total of six criminal sanctions employees working in Ostrobothnia were interviewed. The content of the inter-views was analyzed using the content analysis method.

The study found that probation supervisors have the skills to refer people to mental health services, but that the problem is the lack of access to services and their shortage. Accurate identification of mental health disorders was perceived as a challenge, but probation supervisors felt that they could recognize when a client was not feeling well. Probation supervisors needed further training to support their work in relation to mental disorders, service counselling and medication and its effectiveness. There was also felt to be a need for additional training in mental health first aid, which had been provided in the past.