Mentaalipallon valmennuspalvelujen kehittämissuunnitelma
Huhtakangas, Teemu (2023)
Huhtakangas, Teemu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110828841
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023110828841
Tiivistelmä
Mentaalivalmennuksen rooli on kasvavassa osassa urheilijoiden kehittymisen ja menestymisen kannalta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella tulevalle yritykselle kehittämissuunnitelma, jonka keskiössä on urheilijoille tarjottavat mentaalisen valmennuksen palvelut. Opinnäytetyön tilaaja on tuleva yritys, joka tuottaa mentaalista valmennusta asiakkailleen. Tätä varten oli tarve selvittää mentaalisten valmennuspalvelujen nykytila. Palvelujen näkökulmasta teoreettinen viitekehys rajattiin opinnäytetyössä mentaalivalmennukseen ja asiakastyön vuorovaikutukseen. Mentaalivalmennuksen kulmakivinä olivat motivaatio, itseluottamus, suoritustunne, rentous ja keskittyminen. Opinnäytetyöstä syntyneellä teoriatiedon ja haastateltavien vastausten pohjalta muodostettiin palvelujen kehittämissuunnitelma mentaalivalmennuksen toimivimmista palveluista ja keinoista ja jota työn tilaajalla on tarkoitus hyödyntää osana yritystoiminnan perustamista.
Opinnäytetyön tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, johon saatiin kuusi haastateltavaa työn tilaajan työelämäyhteyksien kautta. Haastattelun tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset palveluineen ja keinoineen peilautuivat lähes yhteneväisinä mentaalivalmennuksen teoriaviitekehyksen kanssa, mutta asiakkaille sisällytetyt keinot mentaalivalmennuksen prosessissa näyttäytyivät tutkimustuloksissa kuitenkin yksilöllisempinä ja moninaisempina. Vastauksien yksilöllisyydessä ja moninaisuudessa näkyivät haastateltavien erilaiset lajitaustat, kokemukset ja osaaminen. Mentaalivalmentajat olivat mentaalivalmennuksen prosessien aikana oppineet uutta mentaalivalmentamisesta ja tätä kautta kehittäneet uusiutuvalla tavalla tehdä mentaalivalmentamistaan moninaisten kulmakivien kautta.
Tulosten ja johtopäätösten pohjalta rakennettiin työn kehittämissuunnitelma, jossa hyödynnettiin ja sovellettiin benchmarking-prosessin kehittämismenetelmää. Kehittämissuunnitelmaan on kirjattu teoriatiedon ja tutkimustiedon kautta esille nousseita toimivia keinoja ja palveluita. Esille nousseita toimivia keinoja olivat mielikuvaharjoittelun lisäksi itseluottamukseen, rentoutumiseen ja tavoitteen asetteluun liittyvät keinot. Toimivina palveluina otettiin esille yksilövalmennus, pienryhmävalmennukset, joukkuevalmennukset ja luentopalvelut. Toimivat keinot ja palvelut on muodostettu kehittämissuunnitelmaan mentaalisten kulmakivien ympärille ja niistä on puolestaan muodostettu tavoitteita työn tilaajalle hyödynnettäväksi. Kehittämissuunnitelman ja koko opinnäytetyön toivotaan antavan myös suuntaa ja ideoita tulevaisuuteen niille, jotka mentaalivalmennuksen parissa toimivat tai tulevat toimimaan.
Opinnäytetyön tutkimusstrategiana oli tapaustutkimus ja tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimuksen aineiston hankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua, johon saatiin kuusi haastateltavaa työn tilaajan työelämäyhteyksien kautta. Haastattelun tulokset analysoitiin sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset palveluineen ja keinoineen peilautuivat lähes yhteneväisinä mentaalivalmennuksen teoriaviitekehyksen kanssa, mutta asiakkaille sisällytetyt keinot mentaalivalmennuksen prosessissa näyttäytyivät tutkimustuloksissa kuitenkin yksilöllisempinä ja moninaisempina. Vastauksien yksilöllisyydessä ja moninaisuudessa näkyivät haastateltavien erilaiset lajitaustat, kokemukset ja osaaminen. Mentaalivalmentajat olivat mentaalivalmennuksen prosessien aikana oppineet uutta mentaalivalmentamisesta ja tätä kautta kehittäneet uusiutuvalla tavalla tehdä mentaalivalmentamistaan moninaisten kulmakivien kautta.
Tulosten ja johtopäätösten pohjalta rakennettiin työn kehittämissuunnitelma, jossa hyödynnettiin ja sovellettiin benchmarking-prosessin kehittämismenetelmää. Kehittämissuunnitelmaan on kirjattu teoriatiedon ja tutkimustiedon kautta esille nousseita toimivia keinoja ja palveluita. Esille nousseita toimivia keinoja olivat mielikuvaharjoittelun lisäksi itseluottamukseen, rentoutumiseen ja tavoitteen asetteluun liittyvät keinot. Toimivina palveluina otettiin esille yksilövalmennus, pienryhmävalmennukset, joukkuevalmennukset ja luentopalvelut. Toimivat keinot ja palvelut on muodostettu kehittämissuunnitelmaan mentaalisten kulmakivien ympärille ja niistä on puolestaan muodostettu tavoitteita työn tilaajalle hyödynnettäväksi. Kehittämissuunnitelman ja koko opinnäytetyön toivotaan antavan myös suuntaa ja ideoita tulevaisuuteen niille, jotka mentaalivalmennuksen parissa toimivat tai tulevat toimimaan.