Varahenkilöjärjestelmän toimivuus varahenkilöstön näkökulmasta
Lampio, Eveliina; Pihlava, Janina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111029123
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111029123
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman sosiaali- ja terveystoimialan varahenkilöjärjestelmän toimivuutta varahenkilöstön näkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa varahenkilöjärjestelmän toimivuudesta Rauman sosiaali- ja terveystoimialan varahenkilöstön näkökulmasta, varahenkilöjärjestelmän kehittämiseksi.
Teoreettisessa perustassa käsiteltiin muiden muassa varahenkilöä, varahenkilöjärjestelmää sekä itse Rauman varahenkilöjärjestelmää. Lisäksi teoreettiseen perustaan sisällytettiin muita aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi 19 kysymystä, joista yksi oli avoin kysymys. Kysymyksillä kartoitettiin varahenkilöjärjestelmän toimivuutta. Väittämiin vastattiin Likertin asteikon mukaisesti. Kyselyyn vastasi 10 hoitajaa ja vastausprosentti oli 25 %.
Tulokset osoittivat, että varahenkilöt kokivat toimivaksi varahenkilöiden varaamisen, työvuorosuunnittelun, viikkokokoukset, henkilökohtaiset tapaamiset esihenkilön kanssa sekä sijaistarpeet pystytään hoitamaan varahenkilöstön avulla nopeasti. Varahenkilöt saavat nopeasti tiedon siitä, mihin yksikköön ovat menossa. Yksiköt, joissa varahenkilöt työskentelevät ovat heidän osaamistaan vastaavia. Toimivaksi koettiin myös yksiköissä saatava ohjaus ja opetus. Kehitettävää puolestaan oli työilmapiirissä, tiedonkulussa sekä varahenkilöiden saatavuudessa yksikön tarpeisiin nähden. Perehdyttämisessä uuteen yksikköön mentäessä on myös kehitettävää, sekä yksiköiden työilmapiiri koettiin huonoksi. Avoin kysymys osoitti, että hyvinvointialueelle siirtyminen on tuonut uusia haasteita ja kehitettävää varahenkilöjärjestelmään.
Jatkotutkimusideana voitaisiin kehittää toimiva tiedonkulkujärjestelmä varahenkilöjärjestelmän sisälle sekä perehdytykseen voitaisiin kehittää toimiva perehdytysmalli tai -kansio. Lisäksi jatkossa olisi hyvä saada enemmän varahenkilöitä osallistumaan tutkimuksiin.
Teoreettisessa perustassa käsiteltiin muiden muassa varahenkilöä, varahenkilöjärjestelmää sekä itse Rauman varahenkilöjärjestelmää. Lisäksi teoreettiseen perustaan sisällytettiin muita aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista, eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka sisälsi 19 kysymystä, joista yksi oli avoin kysymys. Kysymyksillä kartoitettiin varahenkilöjärjestelmän toimivuutta. Väittämiin vastattiin Likertin asteikon mukaisesti. Kyselyyn vastasi 10 hoitajaa ja vastausprosentti oli 25 %.
Tulokset osoittivat, että varahenkilöt kokivat toimivaksi varahenkilöiden varaamisen, työvuorosuunnittelun, viikkokokoukset, henkilökohtaiset tapaamiset esihenkilön kanssa sekä sijaistarpeet pystytään hoitamaan varahenkilöstön avulla nopeasti. Varahenkilöt saavat nopeasti tiedon siitä, mihin yksikköön ovat menossa. Yksiköt, joissa varahenkilöt työskentelevät ovat heidän osaamistaan vastaavia. Toimivaksi koettiin myös yksiköissä saatava ohjaus ja opetus. Kehitettävää puolestaan oli työilmapiirissä, tiedonkulussa sekä varahenkilöiden saatavuudessa yksikön tarpeisiin nähden. Perehdyttämisessä uuteen yksikköön mentäessä on myös kehitettävää, sekä yksiköiden työilmapiiri koettiin huonoksi. Avoin kysymys osoitti, että hyvinvointialueelle siirtyminen on tuonut uusia haasteita ja kehitettävää varahenkilöjärjestelmään.
Jatkotutkimusideana voitaisiin kehittää toimiva tiedonkulkujärjestelmä varahenkilöjärjestelmän sisälle sekä perehdytykseen voitaisiin kehittää toimiva perehdytysmalli tai -kansio. Lisäksi jatkossa olisi hyvä saada enemmän varahenkilöitä osallistumaan tutkimuksiin.