Miten lisätä nuorten miesten vastausaktiivisuutta terveyttä ja hyvinvointia koskevissa kyselytutkimuksissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat nuorten miesten halukkuuteen vastata kyselytutkimuksiin. Kyselytutkimusten vastausaktiivisuus on laskenut viime vuosikymmeninä, ja etenkin nuoret miehet jättävät vastaamatta muita ryhmiä useammin.

Työn tavoitteena oli kehittää ratkaisuehdotuksia nuorten miesten vastausaktiivisuuden lisäämiseen erityisesti terveyttä ja hyvinvointia koskevissa kyselytutkimuksissa. Toimeksiantajana oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), joka toteuttaa Suomessa laajoja väestökyselyitä hyvinvoinnista ja terveydestä. Työ tarjoaa jäsenneltyä tietoa noin 25–30-vuotiaiden, kaupunkimaisesti asuvien miesten vastaamisen esteistä ja edellytyksistä.

Opinnäytetyö tehtiin laadullisilla menetelmillä ja se eteni kolmessa vaiheessa: ymmärryksen luominen asiantuntijahaastatteluilla, ymmärryksen luominen 25–30–vuotiaiden miesten haastatteluilla sekä ratkaisujen yhteiskehittäminen. Työssä hyödynnettiin käyttäytymiseen liittyvien tekijöiden ymmärtämiseen COM-B ja Theoretical Domains Framework (TDF) -malleja, joilla analysoitiin kohderyhmän kyvykkyyttä, tilaisuuksia ja motivaatiota vastata kyselytutkimuksiin.

Nuorten miesten vastaamista edistäviä tekijöitä tunnistettiin 7, ja vastaamista estäviä tekijöitä 11. Vastaamisen esteitä olivat muun muassa kyselyjen pituus ja suuri määrä nyky-yhteiskunnassa, kyselyjen tuottamien hyötyjen abstraktius sekä vastaamattomuuden kokeminen sosiaaliseksi normiksi omassa lähipiirissä.

Kehittämistyön tuloksena syntyi 6 alustavaa ideaa kyselyjen vastausaktiivisuuden parantamiseksi, esimerkiksi mahdollisuus vastata kyselyn lyhytversioon ennen pitkää versiota, omista vastauksista saatava palaute sekä ymmärrettävyyden ja selkeyden parantaminen. Työssä on lisäksi suosituksia kyselytutkimusten tekijöille vastausaktiivisuuden parantamiseksi.

Suositusten keskeinen viesti on, että vastausaktiivisuuden lisäämiseksi tulee kyselyjen tekemisessä kiinnittää yhä enemmän huomiota vastaajan näkökulmaan ja siihen, että vastaamisen taakkaa saadaan kevyemmäksi. Tuloksia voivat hyödyntää erityisesti terveys- ja sosiaalialan toimijat sekä kyselyjen tekijät, jotka kaipaavat näkemyksiä vastaajien aktivoimiseksi.

The purpose of this thesis was to identify the factors affecting the willingness of young men to participate in surveys. Over the past decades, there has been a diminishing trend in survey response rates, with nonresponse notably prevalent among young men. The aim of the thesis was to create solutions that would enhance the survey response rates from young men, specifically for those surveys related to health and well-being.

The study was commissioned by the Finnish Institute for Health and Welfare (THL), an organization known for conducting comprehensive population surveys on well-being and health across Finland. It provides structured insights into the enablers and barriers affecting the participation of urban men, aged between 25-30, in surveys.

Qualitative methods were employed throughout the thesis, which was conducted in three distinct stages: gaining understanding through expert interviews, deepening this understanding via interviews with men aged 25–30, and collectively developing solutions. The COM-B model and the Theoretical Domains Framework (TDF) were used as diagnostic tools for analyzing the capability, opportunities, and motivation of young men responding to surveys.

The study identified 7 enablers that facilitated young men's survey responses and 11 barriers. Barriers included the excessive length and frequency of surveys, the perceived abstractness of benefits produced by survey participation, and the perception of non-response as a societal norm among peers. The developmental phase of the study generated 6 preliminary ideas aimed at enhancing survey response activity. These include, for example, the option of answering a short version of the survey before proceeding to the longer version, providing feedback, and enhancing the comprehensibility and clarity of surveys. Additionally, the study provides recommendations for survey designers to foster response activity. In order to increase response rates, greater attention should be paid to the respondent's point of view and efforts should be made to lighten the respondents' burden. The insights derived from this study can serve as resources for health and social care providers and survey designers seeking to enhance respondent engagement.