Student experience on engagement through online learning resources
Salakari, Minna (2023)
Salakari, Minna
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429352
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111429352
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa opiskelijoiden kokemusta ja mielipiteitä verkko-oppimisen resursseista sisältöjen omaksumisessa ja oppimisen apuvälineenä. Tutkimus toteutettiin rakentamalla prototyyppinä verkko-oppimisen alusta Laureassa lehtorina toimivalle tilaajalle viiden opintopisteen laajuiselle kurssille Data Networks and Information Security. Vastaajien mielipiteet kerättiin kurssin aikana sille rekisteröityneiltä opiskelijoilta kahdella kyselyllä. Tietopohjana käytettiin aikaisempaa tutkimusta verkko-oppimisen mielekkyydestä ja erilaisista oppimiseen vaikuttavista tekijöistä.
Kyselyllä kerätystä tiedosta tehtiin kuvallinen analyysi laadullisin menetelmin. Analyysillä saatiin suuntaa antavia vastauksia opiskelijoiden mielipiteistä verkko-oppimisalustoilla käy-tettävistä oppimista tukevista resursseista. Oppimista eniten tukevina resursseina opiskelijat kokivat verkkoluennot, niiden nauhoitteet ja videotutoriaalit. Käytännölliset tehtävänannot olivat hyviä oppimisen välineitä ja kokeita pidettiin hyödyllisinä oppimisen kannalta. Interaktiiviset itsearvioituvat verkkotehtävät olivat joillekin hyvä lisä oppimiseen, mutta eivät välttämättömiä. Yhteistoiminnalliset oppimisresurssit, joita prototyyppikurssilla ei ollut lainkaan, koettiin hyviksi oppimisen välineiksi, mutta lukeminen ja kirjoittaminen eivät olleet opiskelijoiden mielipiteiden mukaan hyödyllisiä. Kaikki tiedosta nousseet tulokset ovat moniselitteisiä, koska vastausten hajonta oli suuri. The objective of this study was to survey student opinion on engagement created through learning resources in online learning. The objective was reached by first developing an online learning environment prototype commissioned by a senior lecturer in Laurea University on Applied Sciences for a five credit course Data Networks and Information Security, and then surveying student experience from the students registered on the course by embedding two questionnaires amongst the course modules on the platform.
The collected data was qualitatively interpreted by using graphic analysis as a method and through the analysis, approximate trends in student opinion were found. The most engaging resources were found to be the ones where an instructor explains the content in their own words, presented as an online lecture and its recording, or a video tutorial. Practical work was also found to be helpful, and tests were seen as a learning tool. Interactive, automatically evaluated resources that would make the instructors work easier, were an additional tool for some, but not seen as necessary. Collaborative elements, that were not present on the course platform would have been appreciated by some, but reading and writing was not seen as an appealing. All the results are ambiguous in the sense that deviation in responses was large.
Kyselyllä kerätystä tiedosta tehtiin kuvallinen analyysi laadullisin menetelmin. Analyysillä saatiin suuntaa antavia vastauksia opiskelijoiden mielipiteistä verkko-oppimisalustoilla käy-tettävistä oppimista tukevista resursseista. Oppimista eniten tukevina resursseina opiskelijat kokivat verkkoluennot, niiden nauhoitteet ja videotutoriaalit. Käytännölliset tehtävänannot olivat hyviä oppimisen välineitä ja kokeita pidettiin hyödyllisinä oppimisen kannalta. Interaktiiviset itsearvioituvat verkkotehtävät olivat joillekin hyvä lisä oppimiseen, mutta eivät välttämättömiä. Yhteistoiminnalliset oppimisresurssit, joita prototyyppikurssilla ei ollut lainkaan, koettiin hyviksi oppimisen välineiksi, mutta lukeminen ja kirjoittaminen eivät olleet opiskelijoiden mielipiteiden mukaan hyödyllisiä. Kaikki tiedosta nousseet tulokset ovat moniselitteisiä, koska vastausten hajonta oli suuri.
The collected data was qualitatively interpreted by using graphic analysis as a method and through the analysis, approximate trends in student opinion were found. The most engaging resources were found to be the ones where an instructor explains the content in their own words, presented as an online lecture and its recording, or a video tutorial. Practical work was also found to be helpful, and tests were seen as a learning tool. Interactive, automatically evaluated resources that would make the instructors work easier, were an additional tool for some, but not seen as necessary. Collaborative elements, that were not present on the course platform would have been appreciated by some, but reading and writing was not seen as an appealing. All the results are ambiguous in the sense that deviation in responses was large.