Henkilöstökokemuksen johtaminen – hakijakokemus ja työnantajamielikuva osana rekrytointiprosessia

Abstract

Tämä opinnäytetyö käsittelee Tuusulan kunnan nykyisen strategiakauden (2021–2025) yhtä painopistettä, henkilöstökokemuksen johtamisen prosessia, jota on tarkoitus edistää tiedolla johtamisen keinoin. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Tuusulan kunnan työnantajamielikuvaa ennen rekrytointiprosessia ja sen jälkeen, sekä hakijakokemusta rekrytointiprosessin osalta. Lisäksi tavoitteena on löytää konkreettisia kehitysehdotuksia, joilla työnantajamielikuvasta ja hakijakokemuksesta saataisiin entistä positiivisempia. Tarkoituksena on kartoittaa niitä tekijöitä ja osa-alueita, joissa on onnistuttu parhaiten sekä niitä, joita tulisi kehittää eniten.

Tutkimus rajattiin käsittämään työnhakijoita, jotka saivat valintapäätöksen 9.6.-13.7.2023 välisenä aikana. Pyyntö osallistua tutkimukseen lähetettiin valintapäätöksen yhteydessä. Työnhakijat olivat hakeneet kevään ja alkukesän aikana Tuusulan kunnan sivistystoimen eri tehtäviin. Kokemuksia ja tuntemuksia haluttiin saada sekä tehtävään valituilta että valitsematta jääneiltä ja siitä syystä tutkimuspyynnön saivat molemmat ryhmät.

Opinnäytetyön tietoperustassa on kuvattu tutkimuksen kannalta merkityksellisimpiä käsitteitä, kuten henkilöstöjohtaminen, rekrytointiprosessi, hakijakokemus ja työnantajamielikuva. Aiheet ovat kokonaisuudessaan hyvin laajoja ja niiden ajankohtaisuuden vuoksi niistä on runsaasti materiaalia saatavilla. Tästä syystä tietoperustaan on pyritty löytämään juuri niitä tekijöitä, jotka ovat tämän tutkimuksen kannalta oleellisia.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin ja sen analysoitava aineisto kerättiin puolistrukturoidun sähköpostihaastattelun avulla.

Tutkimustulokset olivat ensisijaisesti positiivisia työnantajan kannalta. Tuusulan kunnan työnantajamielikuva ja hakijakokemus rekrytointiprosessin osalta koettiin pääsääntöisesti positiiviseksi ja miellyttäväksi. Tärkeää tietoa hakuprosessin kehittämisen kannalta tuli erityisesti viestinnän osalta. Merkittävää oli myös se, että kahden vastaajan osalta työnantajamielikuva muuttui hakuprosessin aikana ja muutos oli vastausten perusteella negatiivinen. Tämän lisäksi vastauksista pystyi tulkitsemaan, että jotkin rekrytointiprosessit ovat kestoltaan liian pitkiä ja niiden osalta prosessin sujuvoittaminen on aiheellista. Vaikka prosessin kestoa ei hakijoiden osalta koettu ongelmalliseksi, on työnantajamielikuvaa ja hakijakokemusta ajatellen ketterästi ja viivyttelemättä etenevä rekrytointiprosessi välttämätön.