Vesi- ja jätevesimäärän hallinta : Case Valio Haapavesi
Ilmonen, Harri (2011)
Ilmonen, Harri
2011
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111629671
Tiivistelmä
Vuoden 2010 alusta alkaen Valio Haapaveden tehtaiden juuston tuotantoa on ajettu lähes täydellä kapasiteetilla, ollen vuonna 2010 yli 24 000tn. Tuotannon noustessa veden käytön tehostaminen ja samalla jätevesimäärän hallinta nousee erinomaisen suureen merkitykseen. Haapaveden tehtailta jätevesipuhdistamolle menevän viemärilinjan ympäristöluvassa maksimaalinen kapasiteetti virtaukselle on 100 m3 tunnissa ja vaarana oli tämän raja- arvon ylittyminen. Haa aveden tehtaiden jätevesimäärä oli vuoden 2010 alussa aika ajoin jo yli 2 000m / vrk ja pyrittiin löytämään keinoja jätevesimäärän hallintaan ja vähentämiseen. Samalla jätevesimäärän hallinnasta tulisi tehdä osa jokapäiväistä rutiinitoimintaa.
Tässä työssä tutkittiin ja selvitettiin meijerin kokonaisvedenkulutus ja prosessien vedenkulutukset. Määrää arvioitiin suhteessa tuotantoon, sekä sitä, miten se on kehittynyt viimevuosina ja mitkä ovat johtaneet tähän. Ostettavan veden määrä on lähtökohtana jätevesimäärälle, mutta se ei ole koko totuus. Tämä selviää tehtävän kohdasta uusiovedet. Erilaisilla mittaus ja seurantamenetelmillä pystytään vedenkulutusta ja näin ollen jätevesimäärää hallitsemaan. Lukemat pitää tehdä seurattaviksi mittareiksi, joilla systemaattisesti pystytään prosessi saamaan näiden suureiden osalta hallintaan. Perusteiltaan kaikki prosessimainen kehittäminen seuraa samaa kaavaa, eli ns. Demingin ympyrää. Suunnitellaan, tehdään, tarkistetaan ja tehdään tarvittavat korjaukset.
Kaiken lähtökohtana on mittaaminen ja sen seuranta. Vaikka veden kulutus pysyy vakiona tuotannon noustessa, niin lisääntyvä maidosta peräisin oleva vesi lisää viemäriin menevää jätevesimäärää. Suuri osuus vedenkäytön ja jätevesimäärän hallinnassa on myös ihmisten toiminnalla ja käyttäytymisellä, miten ajoitetaan ja miten seurataan prosesseille ominaisia tuotantotekijöitä ja puhdistuksia.
Tehtävässä pyrittiin löytämään myös toimenpiteet, joilla vedenkulutuksen hallintaa voitaisiin tehostaa. Tuomalla luvut ja mittaustavat näkyväksi, voidaan toimintaa kehittää. Kaiken toiminnan ja kehittämisen lähtökohtana on kuitenkin ihminen ja ihmisen toiminta ja aktiivisuus. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin se, miten Haapaveden tehtaiden henkilöstö suhtautuu tavoitteisiin ja kehittämiseen yleisellä tasolia sekä miten vesi- ja jätevesitavoitteet on sisäistet . Asenne ratkaisee - aina.
Tässä työssä tutkittiin ja selvitettiin meijerin kokonaisvedenkulutus ja prosessien vedenkulutukset. Määrää arvioitiin suhteessa tuotantoon, sekä sitä, miten se on kehittynyt viimevuosina ja mitkä ovat johtaneet tähän. Ostettavan veden määrä on lähtökohtana jätevesimäärälle, mutta se ei ole koko totuus. Tämä selviää tehtävän kohdasta uusiovedet. Erilaisilla mittaus ja seurantamenetelmillä pystytään vedenkulutusta ja näin ollen jätevesimäärää hallitsemaan. Lukemat pitää tehdä seurattaviksi mittareiksi, joilla systemaattisesti pystytään prosessi saamaan näiden suureiden osalta hallintaan. Perusteiltaan kaikki prosessimainen kehittäminen seuraa samaa kaavaa, eli ns. Demingin ympyrää. Suunnitellaan, tehdään, tarkistetaan ja tehdään tarvittavat korjaukset.
Kaiken lähtökohtana on mittaaminen ja sen seuranta. Vaikka veden kulutus pysyy vakiona tuotannon noustessa, niin lisääntyvä maidosta peräisin oleva vesi lisää viemäriin menevää jätevesimäärää. Suuri osuus vedenkäytön ja jätevesimäärän hallinnassa on myös ihmisten toiminnalla ja käyttäytymisellä, miten ajoitetaan ja miten seurataan prosesseille ominaisia tuotantotekijöitä ja puhdistuksia.
Tehtävässä pyrittiin löytämään myös toimenpiteet, joilla vedenkulutuksen hallintaa voitaisiin tehostaa. Tuomalla luvut ja mittaustavat näkyväksi, voidaan toimintaa kehittää. Kaiken toiminnan ja kehittämisen lähtökohtana on kuitenkin ihminen ja ihmisen toiminta ja aktiivisuus. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin se, miten Haapaveden tehtaiden henkilöstö suhtautuu tavoitteisiin ja kehittämiseen yleisellä tasolia sekä miten vesi- ja jätevesitavoitteet on sisäistet . Asenne ratkaisee - aina.