Yleiskaavatasoinen strateginen maankäytön suunnittelu Suomessa : vapaamuotoisten maankäyttösuunnitelmien vertailu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin strategisiin yleiskaavoihin
Laaksonen, Johanna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930044
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023111930044
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä vertailtiin strategisia yleiskaavoja ja lakisääteisen suunnittelujärjestelmän ulkopuolisia maankäyttösuunnitelmia. Tavoitteena oli tunnistaa syitä maankäyttösuunnitelman käyttämiseen suunnitteluvälineenä strategisen yleiskaavan sijasta.
Työ aloitettiin selvittämällä kuntien strategisen maankäytön suunnittelun tilanne. Kuntakohtaisesti tarkistettiin mikä strategisen suunnittelun väline kunnassa oli valittu. Tutkittavaksi aineistoksi valikoitui kahdeksan lainvoimaista strategista yleiskaavaa ja kahdeksan kaupungin- tai kunnanvaltuustossa hyväksyttyä maankäyttösuunnitelmaa.
Aineiston avulla selvitettiin strategisen yleiskaavan prosessi, kaavojen laatimiseen kuluva aika ja tarvittavien erillisselvitysten määrä. Selostusten sisältö analysoitiin teoriapohjaisen sisällönanalyysimenetelmän avulla. Teorian viitekehyksenä toimi maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaavaprosessi ja yleiskaavan sisältövaatimukset. Dokumenttianalyysiä täydennettiin haastatteluiden avulla. Maankäyttösuunnitelmia vertailtiin samoja menetelmiä käyttäen strategisiin yleiskaavoihin.
Molemmat suunnitteluvälineet soveltuvat hyvin kunnan strategian toteuttamisen välineeksi. Maankäyttösuunnitelmat ovat kuntatasolla suositumpia kuin strategiset yleiskaavat. Maankäyttösuunnitelmien etuna on suunnitelman laatimisen nopeus ja strategian visuaalinen tarinankerronta. Valintaan vaikuttivat haastatteluiden perusteella eniten kunnan käytössä olevat resurssit.
Strateginen yleiskaava on ylätason ohjaava suunnitteluväline, joka nopeuttaa osayleiskaavojen ja asemakaavojen laadintaa. Maankäyttösuunnitelmalla ei ole samanlaista hyötyä tarkentavalle kaavoitukselle.
Työ aloitettiin selvittämällä kuntien strategisen maankäytön suunnittelun tilanne. Kuntakohtaisesti tarkistettiin mikä strategisen suunnittelun väline kunnassa oli valittu. Tutkittavaksi aineistoksi valikoitui kahdeksan lainvoimaista strategista yleiskaavaa ja kahdeksan kaupungin- tai kunnanvaltuustossa hyväksyttyä maankäyttösuunnitelmaa.
Aineiston avulla selvitettiin strategisen yleiskaavan prosessi, kaavojen laatimiseen kuluva aika ja tarvittavien erillisselvitysten määrä. Selostusten sisältö analysoitiin teoriapohjaisen sisällönanalyysimenetelmän avulla. Teorian viitekehyksenä toimi maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleiskaavaprosessi ja yleiskaavan sisältövaatimukset. Dokumenttianalyysiä täydennettiin haastatteluiden avulla. Maankäyttösuunnitelmia vertailtiin samoja menetelmiä käyttäen strategisiin yleiskaavoihin.
Molemmat suunnitteluvälineet soveltuvat hyvin kunnan strategian toteuttamisen välineeksi. Maankäyttösuunnitelmat ovat kuntatasolla suositumpia kuin strategiset yleiskaavat. Maankäyttösuunnitelmien etuna on suunnitelman laatimisen nopeus ja strategian visuaalinen tarinankerronta. Valintaan vaikuttivat haastatteluiden perusteella eniten kunnan käytössä olevat resurssit.
Strateginen yleiskaava on ylätason ohjaava suunnitteluväline, joka nopeuttaa osayleiskaavojen ja asemakaavojen laadintaa. Maankäyttösuunnitelmalla ei ole samanlaista hyötyä tarkentavalle kaavoitukselle.