"Eihän tällasta jaksais tehä, jos ei välillä pääsis päästelee höyryjä" : kokemuksia lastensuojelun vastaanotto- ja arviointityön henkisestä kuormituksesta

Abstract

Tämän laadullisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lastensuojelun vastaanotto- ja arviointiyksikön työntekijöiden kokemuksia työn henkisestä kuormittavuudesta sekä työssäjaksamiseen vaikuttavista asioista. Työelämäkumppanina oli Etelä-Suomessa toimiva lasten vastaanotto- ja arviointiyksikkö, joka aiheen arkaluontoisuuden vuoksi pysyy työssä anonyyminä. Tavoitteena oli tuottaa näistä asioista tietoa, jonka perusteella organisaation olisi mahdollista kiinnittää entistä enemmän huomiota toimenpiteisiin, jotka edesauttavat työssäjaksamista.

Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin lastensuojelun lakiperustaa ja syvennyttiin sijaishuoltoon ja vastaanotto- ja arviointiyksikön työn erityispiirteisiin. Toisena keskeisenä teemana käsiteltiin työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä sosiaalialan työn kuormittavia elementtejä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin neljän puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla ja analysoitiin sisällönanalyysin keinoin.

Tulosten perusteella kuormitustekijöiksi muodostuivat kaksi kokonaisuutta: asiakkuuksiin liittyvä kuormitus ja työn rakenteeseen liittyvä kuormitus. Asiakkuuksiin liittyvään kuormitukseen sisältyy sekä suoraan asiakkaisiin että laajemmin asiakasprosesseihin liittyvä kuormitus. Työn rakenne pitää sisällään henkilöstö- ja aikaresurssit sekä työympäristön kuormittavuuden. Työssäjaksamista tukeviksi tekijöiksi jäsentyivät työn rakenteellinen tuki sekä sosiaaliset ja henkiset voimavarat. Työn rakenteelliseen tukeen sisältyvät organisaation tarjoama tuki ja työn luonne. Sosiaaliset ja henkiset voimavarat liittyvät sekä työyhteisöön että yksilön omaan ajatteluun ja toimintaan.

Tulokset olivat hyvinkin linjassa vastaaviin teemoihin liittyvien aiempien tutkimusten kanssa. Juuri vastaanotto- ja arviointiyksikön kontekstista ei aiempia tutkimuksia vaikuttanut löytyvän. Erityisesti aineistosta nousi esiin riittävän henkilöstöresursoinnin merkitys työhyvinvoinnille. Sekä lähi- että ylemmän tason johtamiseen oltiin pääasiassa tyytyväisiä ja työyhteisöissä viihdyttiin. Muutosjohtamisen haasteet ja työympäristön ajoittainen kaoottisuus tulivat kuitenkin esille eräinä työn rakenteeseen liittyvän kuormituksen ilmentyminä. Tulosten perusteella oleellista on kiinnittää huomiota riittävään henkilöstöresursointiin, toimiviin rakenteisiin, turvallisen työympäristön ylläpitämiseen ja selkeään johtamiseen.