Lopen puheeksi ottamisen malli : varhaiskasvatuksen opettajien kokemuksia ja ajatuksia
Ignatius, Riikka (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112030348
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112030348
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa Lopen varhaiskasvatuksen opettajien mielipiteitä ja kokemuksia Lopen mallin käytöstä. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä tietoa opettajien mahdollisista lisäkoulutustoiveista ja kehittämisehdotuksista koskien Lopen mallia, joiden pohjalta Lopen mallia voidaan tarvittaessa jatkokehittää yhä toimivammaksi varhaisen tuen työkaluksi. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Lopen kunnan kanssa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan suomalaisen varhaiskasvatuksen lähtökohtia ja perheiden tukemista varhaiskasvatuksessa sekä esitellään Lopen mallin taustoja ja käyttöä. Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua, sähköistä kyselylomaketta. Tutkimuksen kohderyhmä oli kaikki Lopen kunnan palveluksessa olevat varhaiskasvatuksen opettajat.
Tutkimustulosten mukaan Lopen malli koettiin erittäin hyödyllisenä varhaisen tuen työkaluna – vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että Lopen mallista on hyötyä asioiden puheeksi ottamisessa, perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukemisessa sekä perheiden tukemisessa varhaisessa vaiheessa. Lopen mallin kehittämiskohteiksi vastaajat kokivat Lopen mallin kysymysten liiallisen samankaltaisuuden. Tutkimustulosten mukaan Lopen malli ei ole parantanut riittävästi lapsi- ja perhepalveluiden välistä yhteistyötä eivätkä opettajat koe tuntevansa muita lapsi- ja perhepalveluita riittävän hyvin voidakseen hyödyntää mallia parhaalla mahdollisella tavalla.
Opettajien vaillinaiseen tietouteen lapsi- ja perhepalveluista voisi ratkaisuna olla perheille jaettava ”infolehtinen”, johon olisi koottu mahdollisimman yksityiskohtaisesti tietoja tarjolla olevista palveluista. Jatkotutkimushaasteena Lopen mallin kehittämisen kannalta olisi hyödyllistä tutkia, millaisia kokemuksia ja ajatuksia perheillä on Lopen mallista ja sen vaikuttavuudesta.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan suomalaisen varhaiskasvatuksen lähtökohtia ja perheiden tukemista varhaiskasvatuksessa sekä esitellään Lopen mallin taustoja ja käyttöä. Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin strukturoitua, sähköistä kyselylomaketta. Tutkimuksen kohderyhmä oli kaikki Lopen kunnan palveluksessa olevat varhaiskasvatuksen opettajat.
Tutkimustulosten mukaan Lopen malli koettiin erittäin hyödyllisenä varhaisen tuen työkaluna – vastaajat olivat yksimielisiä siitä, että Lopen mallista on hyötyä asioiden puheeksi ottamisessa, perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukemisessa sekä perheiden tukemisessa varhaisessa vaiheessa. Lopen mallin kehittämiskohteiksi vastaajat kokivat Lopen mallin kysymysten liiallisen samankaltaisuuden. Tutkimustulosten mukaan Lopen malli ei ole parantanut riittävästi lapsi- ja perhepalveluiden välistä yhteistyötä eivätkä opettajat koe tuntevansa muita lapsi- ja perhepalveluita riittävän hyvin voidakseen hyödyntää mallia parhaalla mahdollisella tavalla.
Opettajien vaillinaiseen tietouteen lapsi- ja perhepalveluista voisi ratkaisuna olla perheille jaettava ”infolehtinen”, johon olisi koottu mahdollisimman yksityiskohtaisesti tietoja tarjolla olevista palveluista. Jatkotutkimushaasteena Lopen mallin kehittämisen kannalta olisi hyödyllistä tutkia, millaisia kokemuksia ja ajatuksia perheillä on Lopen mallista ja sen vaikuttavuudesta.