Sosiaalisen media käyttö tämän päivän politiikassa
Kivinen, Joel (2023)
Kivinen, Joel
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230932
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112230932
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkitaan, miten sosiaalinen media on vaikuttanut nykypäivän politiikkaan. Opinnäytetyössä ei ole varsinaista toimeksiantajaa, mutta läheistä yhteistyötä tehtiin erään keskustan riveissä toimivan kansanedustajan kanssa. Opinnäytetyössä haluttiin selvittää syvemmin, kuinka paljon sosiaalinen media on muuttanut poliittista kenttää ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut maailmalla ja myös Suomessa poliittisiin ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin.
Teoriaosuudessa tutkittiin mitä sosiaalinen media todellisuudessa tarkoittaa, minkälaisilla alustoilla se toimii enimmäkseen ja eroavatko ne siitä, missä sosiaalisen median poliittinen keskustelu käydään. Selvitettiin, millainen vaikutus sillä on ollut maailmalla tapahtuviin isoihin poliittisiin muutoksiin, sekä miten se näkyy suomalaisessa politiikassa. Tutkittiin myös, mitä positiivista ja negatiivista sosiaalinen media tuo, sekä yksityiselämään, että poliittiseen keskusteluun. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, kuinka paljon kansanedustajat käyttävät sosiaalista mediaa, mihin tarkoitukseen ja mitä he ovat sosiaalisen median vaikutuksesta itse mieltä.
Opinnäytetyössä tehty tutkimus suoritettiin puolistrukturoidun ja strukturoidun haastattelun yhdistelmänä. Tutkimukseen ei käytetty valmiina olevia aineistoja, vaan aineisto kerättiin itse haastattelulla. Virhemarginaalia yritettiin minimoida saamalla mahdollisimman paljon vastauksia, joten haastattelukysymysten vastaanottajia ei rajattu muuten, kuin 2023 eduskuntavaaleilla valittuihin kansanedustajiin.
Opinnäytetyössä saatiin selville, että sosiaalinen media polarisoi sekä poliitikkoja, että kansalaisia. Sosiaalinen media koettiin välttämättömäksi, mutta ei kovin mieluisaksi kanavaksi käydä poliittista keskustelua. Sosiaalisessa mediassa nähtiin paljon positiivista, mutta hyvin paljon lieveilmiöitä. Näistä löydettiin esimerkkejä tekstin teoriaosassa. Vaikka yleinen mielipide tuntui olevan, että sosiaalinen media polarisoi liikaa poliittista keskustelua ja toi mukana liikaa lieveilmiöitä, vastaajien kesken koettiin, että politiikkaa ei ole liikaa sosiaalisessa mediassa. Kaikki vastanneet myös käyttivät sosiaalista mediaa vaalikampanjassaan ja suurin osa käytti sitä sekä työelämässä, että yksityiselämässä.
Teoriaosuudessa tutkittiin mitä sosiaalinen media todellisuudessa tarkoittaa, minkälaisilla alustoilla se toimii enimmäkseen ja eroavatko ne siitä, missä sosiaalisen median poliittinen keskustelu käydään. Selvitettiin, millainen vaikutus sillä on ollut maailmalla tapahtuviin isoihin poliittisiin muutoksiin, sekä miten se näkyy suomalaisessa politiikassa. Tutkittiin myös, mitä positiivista ja negatiivista sosiaalinen media tuo, sekä yksityiselämään, että poliittiseen keskusteluun. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää, kuinka paljon kansanedustajat käyttävät sosiaalista mediaa, mihin tarkoitukseen ja mitä he ovat sosiaalisen median vaikutuksesta itse mieltä.
Opinnäytetyössä tehty tutkimus suoritettiin puolistrukturoidun ja strukturoidun haastattelun yhdistelmänä. Tutkimukseen ei käytetty valmiina olevia aineistoja, vaan aineisto kerättiin itse haastattelulla. Virhemarginaalia yritettiin minimoida saamalla mahdollisimman paljon vastauksia, joten haastattelukysymysten vastaanottajia ei rajattu muuten, kuin 2023 eduskuntavaaleilla valittuihin kansanedustajiin.
Opinnäytetyössä saatiin selville, että sosiaalinen media polarisoi sekä poliitikkoja, että kansalaisia. Sosiaalinen media koettiin välttämättömäksi, mutta ei kovin mieluisaksi kanavaksi käydä poliittista keskustelua. Sosiaalisessa mediassa nähtiin paljon positiivista, mutta hyvin paljon lieveilmiöitä. Näistä löydettiin esimerkkejä tekstin teoriaosassa. Vaikka yleinen mielipide tuntui olevan, että sosiaalinen media polarisoi liikaa poliittista keskustelua ja toi mukana liikaa lieveilmiöitä, vastaajien kesken koettiin, että politiikkaa ei ole liikaa sosiaalisessa mediassa. Kaikki vastanneet myös käyttivät sosiaalista mediaa vaalikampanjassaan ja suurin osa käytti sitä sekä työelämässä, että yksityiselämässä.