Rugbyn yleisimpien alaraajavammojen ennaltaehkäisy plyometrisillä harjoitteilla
Juutilainen, Jaakko; Lagerroos, Markus; Renqvist, Arttu (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112030368
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112030368
Tiivistelmä
Suomessa rugbya pelataan 17 seurassa ja neljässä kannatusseurassa. Yli 50 prosenttia rugbyssa esiintyvistä vammoista kohdistuu alaraajoihin. Tänä päivänä urheilussa keskitytään vammoilta ehkäisevään harjoitteluun. Opinnäytetyössä selvitettiin, pystytäänkö plyometrisellä harjoittelulla ennaltaehkäisemään rugbyssa esiintyviä yleisimpiä alaraajavammoja. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Saimaa Sharks Rugby Clubin kanssa.
Opinnäytetyössä tutkittiin plyometrisen harjoittelun vaikutusta alaraajavammautumisriskiin vaikuttaviiin ominaisuuksiin. Mittareina tutkimuksessa käytettiin kantaluun tiheyttä, voimadynamometriä, alkukyselylomaketta, staattista ja elastista hyppytestiä sekä kevennyshyppytestiä.
Tutkimuksen perusteella plyometrisellä harjoittelulla ei ole vaikutusta rugbyn yleisimpien alaraajavammojen ennaltaehkäisyyn. Koeryhmällä ei saatu merkitseviä tuloksia kymmenen viikon plyometrisen harjoittelujakson aikana, kun tulosten vertailussa käytettiin tilastollisen merkitsevyyden rajana p<0,05. Kontrolliryhmän puuttumisen vuoksi tuloksia ei voi yleistää, minkä seurauksena työllä ei ole kliinistä merkitystä.
Opinnäytetyössä tutkittiin plyometrisen harjoittelun vaikutusta alaraajavammautumisriskiin vaikuttaviiin ominaisuuksiin. Mittareina tutkimuksessa käytettiin kantaluun tiheyttä, voimadynamometriä, alkukyselylomaketta, staattista ja elastista hyppytestiä sekä kevennyshyppytestiä.
Tutkimuksen perusteella plyometrisellä harjoittelulla ei ole vaikutusta rugbyn yleisimpien alaraajavammojen ennaltaehkäisyyn. Koeryhmällä ei saatu merkitseviä tuloksia kymmenen viikon plyometrisen harjoittelujakson aikana, kun tulosten vertailussa käytettiin tilastollisen merkitsevyyden rajana p<0,05. Kontrolliryhmän puuttumisen vuoksi tuloksia ei voi yleistää, minkä seurauksena työllä ei ole kliinistä merkitystä.