Pitkittynyt työttömyys nuoren elämässä : kirjallisuuskatsaus
Aarnio, Eveliina (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130705
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112130705
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, miten pitkittynyt työttömyys vaikuttaa nuoren elämään. Pitkittyneellä työttömyydellä tarkoitettiin yli 3kk kestänyttä työttömyysjaksoa, ja nuorella alle 30-vuotiasta henkilöä. Alkuperäinen suunnitelma oli haastatella opinnäytetyöhön tutkimuskysymyksen alle soveltuvia henkilöitä. Haastateltavien haastavan saavutettavuuden vuoksi opinnäytetyö muutettiin kirjallisuuskatsaukseksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusten hakuun käytettiin LAB- Primo tietokantaa, sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä ilmiöstä jo tiedetään. Perehdyttiin aiheeseen liittyvien ongelmien tunnistamiseen, sekä niiden esiin nostamiseen. Ongelmaksi tutkimuksen teossa havaittiin riittävän ajankohtaisen tiedon löytäminen, ja tämän perusteella aiheesta pitäisi tehdä enemmän ajankohtaista tutkimusta ja tiedonkeruuta.
Katsauksen tulosten perusteella vaikuttaisi, etteivät erilaiset aktivointitoimet- ja pakot välttämättä edistä työllistämistä. Ne saattavat päinvastoin jopa lisätä esimerkiksi masennusta ja ahdistusta. Toisaalta ne voivat toimia myös mielenterveyspalveluiden korvikkeena tuoden päivään rytmiä ja mielekästä tekemistä. Myös sosiaalinen asema vaikutti työllistymiseen. Tuloksista myös nousi esille, että nuoret suhtautuvat vanhempaa sukupolvea realistisemmin työllistymiseen, hyväksyvät että työtä ei ole koko ajan tarjolla, eikä työ määrittele nuoremman sukupolven itseisarvoa samaan tapaan kuin vanhemman sukupolven.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusten hakuun käytettiin LAB- Primo tietokantaa, sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyössä tutkittiin, mitä ilmiöstä jo tiedetään. Perehdyttiin aiheeseen liittyvien ongelmien tunnistamiseen, sekä niiden esiin nostamiseen. Ongelmaksi tutkimuksen teossa havaittiin riittävän ajankohtaisen tiedon löytäminen, ja tämän perusteella aiheesta pitäisi tehdä enemmän ajankohtaista tutkimusta ja tiedonkeruuta.
Katsauksen tulosten perusteella vaikuttaisi, etteivät erilaiset aktivointitoimet- ja pakot välttämättä edistä työllistämistä. Ne saattavat päinvastoin jopa lisätä esimerkiksi masennusta ja ahdistusta. Toisaalta ne voivat toimia myös mielenterveyspalveluiden korvikkeena tuoden päivään rytmiä ja mielekästä tekemistä. Myös sosiaalinen asema vaikutti työllistymiseen. Tuloksista myös nousi esille, että nuoret suhtautuvat vanhempaa sukupolvea realistisemmin työllistymiseen, hyväksyvät että työtä ei ole koko ajan tarjolla, eikä työ määrittele nuoremman sukupolven itseisarvoa samaan tapaan kuin vanhemman sukupolven.