Koronaviruspandemian mahdollinen vaikutus nuorisorikollisuuteen
Niinistö, Anna (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112331137
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin, onko koronaviruksen aiheuttamalla pandemialla yhteyttä nuorisorikollisuuteen, esimerkiksi sen kasvuun ja määrään. Tutkimus rajattiin koronaviruspandemian ajalle 2020–2022 ja tutkimuskyselyn osalta Pohjanmaan maakuntiin.
Opinnäytetyön keskeisiin käsitteisiin kuuluivat nuorisorikollisuus, koronavirus, nuoret sekä yleisesti rikollisuus. Nuorisorikollisuus jaoteltiin eri yleistyneisiin rikollisuuden muotoihin; väkivaltarikollisuuteen, huumausainerikollisuuteen sekä jengiytymiseen. Tutkimusaineistona toimi eri sähköisten lähteiden ja kirjallisuuden teoriatieto sekä sähköinen kyselytutkimus.
Eri sähköisten tutkimustulosten ja julkaisujen perusteella, jotka ovat käsitelleet nuorisorikollisuutta 2020-luvulla voitiin kuitenkin todeta, että vaikka nuorisorikollisuuden määrästä on monia eri näkemyksiä ovat rikokset kuitenkin muuttuneet väkivaltaisemmiksi.
Aiemmat tutkimustulokset koronan vaikutuksista nuorisorikollisuuteen ovat pääosin sen kannalla, etteivät korona-ajan vaikutukset näy suoraan. Koronaviruspandemian aikana esimerkiksi nuorten henkirikokset ja niiden yritykset olivat poikkeuksellisen korkeita, mutta tutkimusten perusteella ei voitu todistaa juuri koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen olleen syypää ilmiölle. Kyselytutkimuksen vastaajat olivat samalla kannalla siinä, ettei nuorten hyvinvoinnin edistämiseen olla panostettu tarpeeksi. Tutkimukseen vastanneet ammattihenkilöt näkivät nuorten pahoinvoinnin olevan yhteydessä nuorisorikollisuuteen.
Opinnäytetyön keskeisiin käsitteisiin kuuluivat nuorisorikollisuus, koronavirus, nuoret sekä yleisesti rikollisuus. Nuorisorikollisuus jaoteltiin eri yleistyneisiin rikollisuuden muotoihin; väkivaltarikollisuuteen, huumausainerikollisuuteen sekä jengiytymiseen. Tutkimusaineistona toimi eri sähköisten lähteiden ja kirjallisuuden teoriatieto sekä sähköinen kyselytutkimus.
Eri sähköisten tutkimustulosten ja julkaisujen perusteella, jotka ovat käsitelleet nuorisorikollisuutta 2020-luvulla voitiin kuitenkin todeta, että vaikka nuorisorikollisuuden määrästä on monia eri näkemyksiä ovat rikokset kuitenkin muuttuneet väkivaltaisemmiksi.
Aiemmat tutkimustulokset koronan vaikutuksista nuorisorikollisuuteen ovat pääosin sen kannalla, etteivät korona-ajan vaikutukset näy suoraan. Koronaviruspandemian aikana esimerkiksi nuorten henkirikokset ja niiden yritykset olivat poikkeuksellisen korkeita, mutta tutkimusten perusteella ei voitu todistaa juuri koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen olleen syypää ilmiölle. Kyselytutkimuksen vastaajat olivat samalla kannalla siinä, ettei nuorten hyvinvoinnin edistämiseen olla panostettu tarpeeksi. Tutkimukseen vastanneet ammattihenkilöt näkivät nuorten pahoinvoinnin olevan yhteydessä nuorisorikollisuuteen.