Aikuispotilaan pään alueen painevaurioiden ehkäisy plastiikkakirurgian intraoperatiivisessa vaiheessa : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Rautava, Jasmiina; Mustonen, Otto (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112731999
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata pään alueen painevaurioiden ehkäisyä aikuispotilailla intraoperatiivisessa hoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa työelämäkumppanin suunnitteilla olevaa käsikirjaa varten kattava kirjallisuuskatsaus pään alueen painevaurioiden ehkäisystä aikuispotilailla. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi HUS Peijaksen sairaalan tukielin- ja plastiikkakirurgian yksikkö.
HUS on ottanut vakituiseen käyttöön termin painevaurio, ja koska HUS on tämän opinnäytetyön toimeksiantaja, tässä opinnäytetyössä käytetään termiä painevaurio.
Yleisellä tasolla painevaurioita esiintyy 5–25 %:lla potilaista hoidettavan potilasryhmän mukaan. Painevaurion ehkäisyn merkitystä tulee korostaa potilaan hoitotyössä, koska painevaurion ehkäisyn kustannus on vain 10 % siitä, mitä itse varsinainen painevaurion hoito tulisi kustantamaan.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Haettu ja valikoitu tieteellinen tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Muodostettaessa yleiskäsitteitä eli abstrahoimalla aineistoa, syntyi kymmenen pääluokkaa. Nämä pääluokat olivat ihon kunnon seuranta, riskinarviointiasteikkojen käyttö, ihon seuranta ja hoito, kirjaaminen, huolellisuus laitteiden käytössä, huomion kiinnittäminen ihoon kohdistuvaan paineeseen, leikkauksen ominaisuuksien huomioiminen, apuvälineet, ravitsemustilan optimointi sekä ammatillinen osaaminen.
Tutkimuksesta saadut tulokset viittasivat siihen, että pään alueen painevaurioiden riskitekijöitä tunnistetaan ja riskinarviointia toteutetaan seuraamalla ihon kuntoa sekä käyttämällä riskinarviointiasteikkoja. Valikoitujen tutkimusartikkelien suhteen ihon kunnon seurantaa ei kuitenkaan suoritettu johdonmukaisesti kaikissa perioperatiivisen hoidon vaiheissa. Lisäksi tutkimustuloksissa nousi esille, että lisäksi pään alueen painevaurioriskiä voidaan konkreettisesti pienentää intraoperatiivisessa vaiheessa, joko käyttämällä jotain apuvälinettä tai vaihtamalla potilaan asentoa. Valikoiduissa tutkimusartikkeleissa kirjaamisesta puhuttiin hyvin vähän painevaurioiden ehkäisykeinona.
Jatkotutkimuksen aiheena esitämmekin, että asiakokonaisuutta tulisi tutkia perusteellisemmin soveltuvien riskinarviointiasteikkojen ja kirjaamisen näkökulmista kaikki perioperatiiviset hoitovaiheet huomioiden.
HUS on ottanut vakituiseen käyttöön termin painevaurio, ja koska HUS on tämän opinnäytetyön toimeksiantaja, tässä opinnäytetyössä käytetään termiä painevaurio.
Yleisellä tasolla painevaurioita esiintyy 5–25 %:lla potilaista hoidettavan potilasryhmän mukaan. Painevaurion ehkäisyn merkitystä tulee korostaa potilaan hoitotyössä, koska painevaurion ehkäisyn kustannus on vain 10 % siitä, mitä itse varsinainen painevaurion hoito tulisi kustantamaan.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Haettu ja valikoitu tieteellinen tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Muodostettaessa yleiskäsitteitä eli abstrahoimalla aineistoa, syntyi kymmenen pääluokkaa. Nämä pääluokat olivat ihon kunnon seuranta, riskinarviointiasteikkojen käyttö, ihon seuranta ja hoito, kirjaaminen, huolellisuus laitteiden käytössä, huomion kiinnittäminen ihoon kohdistuvaan paineeseen, leikkauksen ominaisuuksien huomioiminen, apuvälineet, ravitsemustilan optimointi sekä ammatillinen osaaminen.
Tutkimuksesta saadut tulokset viittasivat siihen, että pään alueen painevaurioiden riskitekijöitä tunnistetaan ja riskinarviointia toteutetaan seuraamalla ihon kuntoa sekä käyttämällä riskinarviointiasteikkoja. Valikoitujen tutkimusartikkelien suhteen ihon kunnon seurantaa ei kuitenkaan suoritettu johdonmukaisesti kaikissa perioperatiivisen hoidon vaiheissa. Lisäksi tutkimustuloksissa nousi esille, että lisäksi pään alueen painevaurioriskiä voidaan konkreettisesti pienentää intraoperatiivisessa vaiheessa, joko käyttämällä jotain apuvälinettä tai vaihtamalla potilaan asentoa. Valikoiduissa tutkimusartikkeleissa kirjaamisesta puhuttiin hyvin vähän painevaurioiden ehkäisykeinona.
Jatkotutkimuksen aiheena esitämmekin, että asiakokonaisuutta tulisi tutkia perusteellisemmin soveltuvien riskinarviointiasteikkojen ja kirjaamisen näkökulmista kaikki perioperatiiviset hoitovaiheet huomioiden.