ISA-standardien 300-320 soveltaminen pienen osakeyhtiön tilintarkastuksessa
Liukkonen, Jussi (2023)
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832383
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112832383
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä oli tarkoitus selvittää ISA-standardien soveltamista suomalaisen pienen osakeyhtiön tilintarkastuksen suunnitteluprosessissa. Teoreettisena viitekehyksenä toimi tästä syystä ISA-standardit, mutta mahdollisuuksien mukaan pyrittiin hyödyntämään myös muuta alan kirjallisuutta. Työssä käsiteltiin erillisinä alalukuina ISA-standardien asettamia vaatimuksia tilintarkastuksen suunnittelulle (ISA-standardi 300), olennaisen virheellisyyden riskien tunnistamiselle ja arvioimiselle (ISA-standardi 315) sekä olennaisuudelle tilintarkastuksen suunnittelu- ja suorittamisvaiheessa (ISA-standardi 320).
Opinnäytetyön empiriassa tarkoituksena oli havainnollistaa tilintarkastusta tekevien henkilöiden ISA-standardien soveltamista suorittamansa tilintarkastuksen suunnitteluvaiheessa. Empiria toteutettiin laadullista tutkimusta hyödyntäen. Anonyymisti toteutettuun kyselytutkimukseen ohjaavaa linkkiä jaettiin asiantuntijoille sähköpostilla ja WhatsApp-sovelluksella. Kysely koostui pääasiassa avoimista kysymyksistä, joita tukivat muutamat luokittelevat valintaruutukysymykset. Osallistujat pääsivät vastaamaan avoimiin kysymyksiin omin sanoin, eikä vastauksien antamista juurikaan ohjattu muuten kuin kertomalla mitä standardia kysymys käsittelee.
Kyselyn tulosten perusteella ISA-standardien soveltaminen pienen osakeyhtiön tilintarkastuksen suunnitteluvaiheessa on tilintarkastajan ammatillisen harkinnan varaista. Harkintaan vaikuttaa toimeksiannon vaativuus ja tarkastettavan yhtiön koko. Mitä pienempi tai yksinkertaisempi on tarkastustoimeksianto, sitä vähemmän tilintarkastuksen suunnitteluvaiheessa on havaittavissa ISA-standardien asettamia vaatimuksia. Toisaalta tietyt suunnittelun osa-alueet ovat hyvin yleisiä riippumatta toimeksiannon koosta tai yksinkertaisuudesta. Tuloksia ei otosjoukon koon vuoksi voida yleistää koskemaan tilintarkastusalaa kokonaisuudessaan.
Opinnäytetyön empiriassa tarkoituksena oli havainnollistaa tilintarkastusta tekevien henkilöiden ISA-standardien soveltamista suorittamansa tilintarkastuksen suunnitteluvaiheessa. Empiria toteutettiin laadullista tutkimusta hyödyntäen. Anonyymisti toteutettuun kyselytutkimukseen ohjaavaa linkkiä jaettiin asiantuntijoille sähköpostilla ja WhatsApp-sovelluksella. Kysely koostui pääasiassa avoimista kysymyksistä, joita tukivat muutamat luokittelevat valintaruutukysymykset. Osallistujat pääsivät vastaamaan avoimiin kysymyksiin omin sanoin, eikä vastauksien antamista juurikaan ohjattu muuten kuin kertomalla mitä standardia kysymys käsittelee.
Kyselyn tulosten perusteella ISA-standardien soveltaminen pienen osakeyhtiön tilintarkastuksen suunnitteluvaiheessa on tilintarkastajan ammatillisen harkinnan varaista. Harkintaan vaikuttaa toimeksiannon vaativuus ja tarkastettavan yhtiön koko. Mitä pienempi tai yksinkertaisempi on tarkastustoimeksianto, sitä vähemmän tilintarkastuksen suunnitteluvaiheessa on havaittavissa ISA-standardien asettamia vaatimuksia. Toisaalta tietyt suunnittelun osa-alueet ovat hyvin yleisiä riippumatta toimeksiannon koosta tai yksinkertaisuudesta. Tuloksia ei otosjoukon koon vuoksi voida yleistää koskemaan tilintarkastusalaa kokonaisuudessaan.